to plan to do, intend to do, aim to do; to be going to do, will do
Preesens (minä)aion
Imperfekti (minä)aioin
Verbin aikoa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä aion
sinä aiot
hän aikoo
me aiomme
te aiotte
he aikovat
passiivi: aiotaan
Preesens (kielteinen)
minä en aio
sinä et aio
hän ei aio
me emme aio
te ette aio
he eivät aio
passiivi: ei aiota
Imperfekti
minä aioin
sinä aioit
hän aikoi
me aioimme
te aioitte
he aikoivat
passiivi: aiottiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en aikonut
sinä et aikonut
hän ei aikonut
me emme aikoneet
te ette aikoneet
he eivät aikoneet
passiivi: ei aiottu
Perfekti
minä olen aikonut
sinä olet aikonut
hän on aikonut
me olemme aikoneet
te olette aikoneet
he ovat aikoneet
passiivi: on aiottu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole aikonut
sinä et ole aikonut
hän ei ole aikonut
me emme ole aikoneet
te ette ole aikoneet
he eivät ole aikoneet
passiivi: ei ole aiottu
Pluskvamperfekti
minä olin aikonut
sinä olit aikonut
hän oli aikonut
me olimme aikoneet
te olitte aikoneet
he olivat aikoneet
passiivi: oli aiottu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut aikonut
sinä et ollut aikonut
hän ei ollut aikonut
me emme olleet aikoneet
te ette olleet aikoneet
he eivät olleet aikoneet
passiivi: ei ollut aiottu
Konditionaali
Preesens
minä aikoisin
sinä aikoisit
hän aikoisi
me aikoisimme
te aikoisitte
he aikoisivat
passiivi: aiottaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en aikoisi
sinä et aikoisi
hän ei aikoisi
me emme aikoisi
te ette aikoisi
he eivät aikoisi
passiivi: ei aiottaisi
Perfekti
minä olisin aikonut
sinä olisit aikonut
hän olisi aikonut
me olisimme aikoneet
te olisitte aikoneet
he olisivat aikoneet
passiivi: olisi aiottu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi aikonut
sinä et olisi aikonut
hän ei olisi aikonut
me emme olisi aikoneet
te ette olisi aikoneet
he eivät olisi aikoneet
passiivi: ei olisi aiottu
Imperatiivi
Preesens
sinä aio
hän aikokoon
me aikokaamme
te aikokaa
he aikokoot
passiivi: aiottakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä aio
hän älköön aikoko
me älkäämme aikoko
te älkää aikoko
he älkööt aikoko
passiivi: älköön aiottako
Perfekti
hän olkoon aikonut
he olkoot aikoneet
passiivi: olkoon aiottu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko aikonut
he älkööt olko aikoneet
passiivi: älköön olko aiottu
Potentiaali
Preesens
minä aikonen
sinä aikonet
hän aikonee
me aikonemme
te aikonette
he aikonevat
passiivi: aiottaneen
Preesens (kielteinen)
minä en aikone
sinä et aikone
hän ei aikone
me emme aikone
te ette aikone
he eivät aikone
passiivi: ei aiottane
Perfekti
minä lienen aikonut
sinä lienet aikonut
hän lienee aikonut
me lienemme aikoneet
te lienette aikoneet
he lienevät aikoneet
passiivi: lienee aiottu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene aikonut
sinä et liene aikonut
hän ei liene aikonut
me emme liene aikoneet
te ette liene aikoneet
he eivät liene aikoneet
passiivi: ei liene aiottu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
aikoa
Aktiivin partisiippi (preesens)
aikova
Passiivin partisiippi (preesens)
aiottava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
aikonut
Passiivin partisiippi (perfekti)
aiottu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.