Verbin annella taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

annella
Kotus 67*J/tulla
nt–nn gradation
Preesens (minä)antelen
Imperfekti (minä)antelin
Verbin annella koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä antelen
sinä antelet
hän antelee
me antelemme
te antelette
he antelevat
passiivi: annellaan

Preesens (kielteinen)

minä en antele
sinä et antele
hän ei antele
me emme antele
te ette antele
he eivät antele
passiivi: ei annella

Imperfekti

minä antelin
sinä antelit
hän anteli
me antelimme
te antelitte
he antelivat
passiivi: anneltiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en annellut
sinä et annellut
hän ei annellut
me emme annelleet
te ette annelleet
he eivät annelleet
passiivi: ei anneltu

Perfekti

minä olen annellut
sinä olet annellut
hän on annellut
me olemme annelleet
te olette annelleet
he ovat annelleet
passiivi: on anneltu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole annellut
sinä et ole annellut
hän ei ole annellut
me emme ole annelleet
te ette ole annelleet
he eivät ole annelleet
passiivi: ei ole anneltu

Pluskvamperfekti

minä olin annellut
sinä olit annellut
hän oli annellut
me olimme annelleet
te olitte annelleet
he olivat annelleet
passiivi: oli anneltu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut annellut
sinä et ollut annellut
hän ei ollut annellut
me emme olleet annelleet
te ette olleet annelleet
he eivät olleet annelleet
passiivi: ei ollut anneltu

Konditionaali

Preesens

minä antelisin
sinä antelisit
hän antelisi
me antelisimme
te antelisitte
he antelisivat
passiivi: anneltaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en antelisi
sinä et antelisi
hän ei antelisi
me emme antelisi
te ette antelisi
he eivät antelisi
passiivi: ei anneltaisi

Perfekti

minä olisin annellut
sinä olisit annellut
hän olisi annellut
me olisimme annelleet
te olisitte annelleet
he olisivat annelleet
passiivi: olisi anneltu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi annellut
sinä et olisi annellut
hän ei olisi annellut
me emme olisi annelleet
te ette olisi annelleet
he eivät olisi annelleet
passiivi: ei olisi anneltu

Imperatiivi

Preesens

sinä antele
hän annelkoon
me annelkaamme
te annelkaa
he annelkoot
passiivi: anneltakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä antele
hän älköön annelko
me älkäämme annelko
te älkää annelko
he älkööt annelko
passiivi: älköön anneltako

Perfekti

hän olkoon annellut
he olkoot annelleet
passiivi: olkoon anneltu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko annellut
he älkööt olko annelleet
passiivi: älköön olko anneltu

Potentiaali

Preesens

minä annellen
sinä annellet
hän annellee
me annellemme
te annellette
he annellevat
passiivi: anneltaneen

Preesens (kielteinen)

minä en annelle
sinä et annelle
hän ei annelle
me emme annelle
te ette annelle
he eivät annelle
passiivi: ei anneltane

Perfekti

minä lienen annellut
sinä lienet annellut
hän lienee annellut
me lienemme annelleet
te lienette annelleet
he lienevät annelleet
passiivi: lienee anneltu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene annellut
sinä et liene annellut
hän ei liene annellut
me emme liene annelleet
te ette liene annelleet
he eivät liene annelleet
passiivi: ei liene anneltu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

annella

Aktiivin partisiippi (preesens)

anteleva

Passiivin partisiippi (preesens)

anneltava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

annellut

Passiivin partisiippi (perfekti)

anneltu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.