to be sore
Preesens (minä)aristan
Imperfekti (minä)aristin
Verbin aristaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä aristan
sinä aristat
hän aristaa
me aristamme
te aristatte
he aristavat
passiivi: aristetaan
Preesens (kielteinen)
minä en arista
sinä et arista
hän ei arista
me emme arista
te ette arista
he eivät arista
passiivi: ei aristeta
Imperfekti
minä aristin
sinä aristit
hän aristi
me aristimme
te aristitte
he aristivat
passiivi: aristettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en aristanut
sinä et aristanut
hän ei aristanut
me emme aristaneet
te ette aristaneet
he eivät aristaneet
passiivi: ei aristettu
Perfekti
minä olen aristanut
sinä olet aristanut
hän on aristanut
me olemme aristaneet
te olette aristaneet
he ovat aristaneet
passiivi: on aristettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole aristanut
sinä et ole aristanut
hän ei ole aristanut
me emme ole aristaneet
te ette ole aristaneet
he eivät ole aristaneet
passiivi: ei ole aristettu
Pluskvamperfekti
minä olin aristanut
sinä olit aristanut
hän oli aristanut
me olimme aristaneet
te olitte aristaneet
he olivat aristaneet
passiivi: oli aristettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut aristanut
sinä et ollut aristanut
hän ei ollut aristanut
me emme olleet aristaneet
te ette olleet aristaneet
he eivät olleet aristaneet
passiivi: ei ollut aristettu
Konditionaali
Preesens
minä aristaisin
sinä aristaisit
hän aristaisi
me aristaisimme
te aristaisitte
he aristaisivat
passiivi: aristettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en aristaisi
sinä et aristaisi
hän ei aristaisi
me emme aristaisi
te ette aristaisi
he eivät aristaisi
passiivi: ei aristettaisi
Perfekti
minä olisin aristanut
sinä olisit aristanut
hän olisi aristanut
me olisimme aristaneet
te olisitte aristaneet
he olisivat aristaneet
passiivi: olisi aristettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi aristanut
sinä et olisi aristanut
hän ei olisi aristanut
me emme olisi aristaneet
te ette olisi aristaneet
he eivät olisi aristaneet
passiivi: ei olisi aristettu
Imperatiivi
Preesens
sinä arista
hän aristakoon
me aristakaamme
te aristakaa
he aristakoot
passiivi: aristettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä arista
hän älköön aristako
me älkäämme aristako
te älkää aristako
he älkööt aristako
passiivi: älköön aristettako
Perfekti
hän olkoon aristanut
he olkoot aristaneet
passiivi: olkoon aristettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko aristanut
he älkööt olko aristaneet
passiivi: älköön olko aristettu
Potentiaali
Preesens
minä aristanen
sinä aristanet
hän aristanee
me aristanemme
te aristanette
he aristanevat
passiivi: aristettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en aristane
sinä et aristane
hän ei aristane
me emme aristane
te ette aristane
he eivät aristane
passiivi: ei aristettane
Perfekti
minä lienen aristanut
sinä lienet aristanut
hän lienee aristanut
me lienemme aristaneet
te lienette aristaneet
he lienevät aristaneet
passiivi: lienee aristettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene aristanut
sinä et liene aristanut
hän ei liene aristanut
me emme liene aristaneet
te ette liene aristaneet
he eivät liene aristaneet
passiivi: ei liene aristettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
aristaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
aristava
Passiivin partisiippi (preesens)
aristettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
aristanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
aristettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.