to scar, cicatrise
Preesens (minä)arpeutan
Imperfekti (minä)arpeutin
Verbin arpeuttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä arpeutan
sinä arpeutat
hän arpeuttaa
me arpeutamme
te arpeutatte
he arpeuttavat
passiivi: arpeutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en arpeuta
sinä et arpeuta
hän ei arpeuta
me emme arpeuta
te ette arpeuta
he eivät arpeuta
passiivi: ei arpeuteta
Imperfekti
minä arpeutin
sinä arpeutit
hän arpeutti
me arpeutimme
te arpeutitte
he arpeuttivat
passiivi: arpeutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en arpeuttanut
sinä et arpeuttanut
hän ei arpeuttanut
me emme arpeuttaneet
te ette arpeuttaneet
he eivät arpeuttaneet
passiivi: ei arpeutettu
Perfekti
minä olen arpeuttanut
sinä olet arpeuttanut
hän on arpeuttanut
me olemme arpeuttaneet
te olette arpeuttaneet
he ovat arpeuttaneet
passiivi: on arpeutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole arpeuttanut
sinä et ole arpeuttanut
hän ei ole arpeuttanut
me emme ole arpeuttaneet
te ette ole arpeuttaneet
he eivät ole arpeuttaneet
passiivi: ei ole arpeutettu
Pluskvamperfekti
minä olin arpeuttanut
sinä olit arpeuttanut
hän oli arpeuttanut
me olimme arpeuttaneet
te olitte arpeuttaneet
he olivat arpeuttaneet
passiivi: oli arpeutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut arpeuttanut
sinä et ollut arpeuttanut
hän ei ollut arpeuttanut
me emme olleet arpeuttaneet
te ette olleet arpeuttaneet
he eivät olleet arpeuttaneet
passiivi: ei ollut arpeutettu
Konditionaali
Preesens
minä arpeuttaisin
sinä arpeuttaisit
hän arpeuttaisi
me arpeuttaisimme
te arpeuttaisitte
he arpeuttaisivat
passiivi: arpeutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en arpeuttaisi
sinä et arpeuttaisi
hän ei arpeuttaisi
me emme arpeuttaisi
te ette arpeuttaisi
he eivät arpeuttaisi
passiivi: ei arpeutettaisi
Perfekti
minä olisin arpeuttanut
sinä olisit arpeuttanut
hän olisi arpeuttanut
me olisimme arpeuttaneet
te olisitte arpeuttaneet
he olisivat arpeuttaneet
passiivi: olisi arpeutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi arpeuttanut
sinä et olisi arpeuttanut
hän ei olisi arpeuttanut
me emme olisi arpeuttaneet
te ette olisi arpeuttaneet
he eivät olisi arpeuttaneet
passiivi: ei olisi arpeutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä arpeuta
hän arpeuttakoon
me arpeuttakaamme
te arpeuttakaa
he arpeuttakoot
passiivi: arpeutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä arpeuta
hän älköön arpeuttako
me älkäämme arpeuttako
te älkää arpeuttako
he älkööt arpeuttako
passiivi: älköön arpeutettako
Perfekti
hän olkoon arpeuttanut
he olkoot arpeuttaneet
passiivi: olkoon arpeutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko arpeuttanut
he älkööt olko arpeuttaneet
passiivi: älköön olko arpeutettu
Potentiaali
Preesens
minä arpeuttanen
sinä arpeuttanet
hän arpeuttanee
me arpeuttanemme
te arpeuttanette
he arpeuttanevat
passiivi: arpeutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en arpeuttane
sinä et arpeuttane
hän ei arpeuttane
me emme arpeuttane
te ette arpeuttane
he eivät arpeuttane
passiivi: ei arpeutettane
Perfekti
minä lienen arpeuttanut
sinä lienet arpeuttanut
hän lienee arpeuttanut
me lienemme arpeuttaneet
te lienette arpeuttaneet
he lienevät arpeuttaneet
passiivi: lienee arpeutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene arpeuttanut
sinä et liene arpeuttanut
hän ei liene arpeuttanut
me emme liene arpeuttaneet
te ette liene arpeuttaneet
he eivät liene arpeuttaneet
passiivi: ei liene arpeutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
arpeuttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
arpeuttava
Passiivin partisiippi (preesens)
arpeutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
arpeuttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
arpeutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.