to draw lots, to raffle, to cast lots
Preesens (minä)arvon
Imperfekti (minä)arvoin
Verbin arpoa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä arvon
sinä arvot
hän arpoo
me arvomme
te arvotte
he arpovat
passiivi: arvotaan
Preesens (kielteinen)
minä en arvo
sinä et arvo
hän ei arvo
me emme arvo
te ette arvo
he eivät arvo
passiivi: ei arvota
Imperfekti
minä arvoin
sinä arvoit
hän arpoi
me arvoimme
te arvoitte
he arpoivat
passiivi: arvottiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en arponut
sinä et arponut
hän ei arponut
me emme arponeet
te ette arponeet
he eivät arponeet
passiivi: ei arvottu
Perfekti
minä olen arponut
sinä olet arponut
hän on arponut
me olemme arponeet
te olette arponeet
he ovat arponeet
passiivi: on arvottu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole arponut
sinä et ole arponut
hän ei ole arponut
me emme ole arponeet
te ette ole arponeet
he eivät ole arponeet
passiivi: ei ole arvottu
Pluskvamperfekti
minä olin arponut
sinä olit arponut
hän oli arponut
me olimme arponeet
te olitte arponeet
he olivat arponeet
passiivi: oli arvottu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut arponut
sinä et ollut arponut
hän ei ollut arponut
me emme olleet arponeet
te ette olleet arponeet
he eivät olleet arponeet
passiivi: ei ollut arvottu
Konditionaali
Preesens
minä arpoisin
sinä arpoisit
hän arpoisi
me arpoisimme
te arpoisitte
he arpoisivat
passiivi: arvottaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en arpoisi
sinä et arpoisi
hän ei arpoisi
me emme arpoisi
te ette arpoisi
he eivät arpoisi
passiivi: ei arvottaisi
Perfekti
minä olisin arponut
sinä olisit arponut
hän olisi arponut
me olisimme arponeet
te olisitte arponeet
he olisivat arponeet
passiivi: olisi arvottu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi arponut
sinä et olisi arponut
hän ei olisi arponut
me emme olisi arponeet
te ette olisi arponeet
he eivät olisi arponeet
passiivi: ei olisi arvottu
Imperatiivi
Preesens
sinä arvo
hän arpokoon
me arpokaamme
te arpokaa
he arpokoot
passiivi: arvottakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä arvo
hän älköön arpoko
me älkäämme arpoko
te älkää arpoko
he älkööt arpoko
passiivi: älköön arvottako
Perfekti
hän olkoon arponut
he olkoot arponeet
passiivi: olkoon arvottu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko arponut
he älkööt olko arponeet
passiivi: älköön olko arvottu
Potentiaali
Preesens
minä arponen
sinä arponet
hän arponee
me arponemme
te arponette
he arponevat
passiivi: arvottaneen
Preesens (kielteinen)
minä en arpone
sinä et arpone
hän ei arpone
me emme arpone
te ette arpone
he eivät arpone
passiivi: ei arvottane
Perfekti
minä lienen arponut
sinä lienet arponut
hän lienee arponut
me lienemme arponeet
te lienette arponeet
he lienevät arponeet
passiivi: lienee arvottu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene arponut
sinä et liene arponut
hän ei liene arponut
me emme liene arponeet
te ette liene arponeet
he eivät liene arponeet
passiivi: ei liene arvottu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
arpoa
Aktiivin partisiippi (preesens)
arpova
Passiivin partisiippi (preesens)
arvottava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
arponut
Passiivin partisiippi (perfekti)
arvottu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.