to guess
Preesens (minä)arvaan
Imperfekti (minä)arvasin
Verbin arvata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä arvaan
sinä arvaat
hän arvaa
me arvaamme
te arvaatte
he arvaavat
passiivi: arvataan
Preesens (kielteinen)
minä en arvaa
sinä et arvaa
hän ei arvaa
me emme arvaa
te ette arvaa
he eivät arvaa
passiivi: ei arvata
Imperfekti
minä arvasin
sinä arvasit
hän arvasi
me arvasimme
te arvasitte
he arvasivat
passiivi: arvattiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en arvannut
sinä et arvannut
hän ei arvannut
me emme arvanneet
te ette arvanneet
he eivät arvanneet
passiivi: ei arvattu
Perfekti
minä olen arvannut
sinä olet arvannut
hän on arvannut
me olemme arvanneet
te olette arvanneet
he ovat arvanneet
passiivi: on arvattu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole arvannut
sinä et ole arvannut
hän ei ole arvannut
me emme ole arvanneet
te ette ole arvanneet
he eivät ole arvanneet
passiivi: ei ole arvattu
Pluskvamperfekti
minä olin arvannut
sinä olit arvannut
hän oli arvannut
me olimme arvanneet
te olitte arvanneet
he olivat arvanneet
passiivi: oli arvattu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut arvannut
sinä et ollut arvannut
hän ei ollut arvannut
me emme olleet arvanneet
te ette olleet arvanneet
he eivät olleet arvanneet
passiivi: ei ollut arvattu
Konditionaali
Preesens
minä arvaisin
sinä arvaisit
hän arvaisi
me arvaisimme
te arvaisitte
he arvaisivat
passiivi: arvattaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en arvaisi
sinä et arvaisi
hän ei arvaisi
me emme arvaisi
te ette arvaisi
he eivät arvaisi
passiivi: ei arvattaisi
Perfekti
minä olisin arvannut
sinä olisit arvannut
hän olisi arvannut
me olisimme arvanneet
te olisitte arvanneet
he olisivat arvanneet
passiivi: olisi arvattu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi arvannut
sinä et olisi arvannut
hän ei olisi arvannut
me emme olisi arvanneet
te ette olisi arvanneet
he eivät olisi arvanneet
passiivi: ei olisi arvattu
Imperatiivi
Preesens
sinä arvaa
hän arvatkoon
me arvatkaamme
te arvatkaa
he arvatkoot
passiivi: arvattakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä arvaa
hän älköön arvatko
me älkäämme arvatko
te älkää arvatko
he älkööt arvatko
passiivi: älköön arvattako
Perfekti
hän olkoon arvannut
he olkoot arvanneet
passiivi: olkoon arvattu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko arvannut
he älkööt olko arvanneet
passiivi: älköön olko arvattu
Potentiaali
Preesens
minä arvannen
sinä arvannet
hän arvannee
me arvannemme
te arvannette
he arvannevat
passiivi: arvattaneen
Preesens (kielteinen)
minä en arvanne
sinä et arvanne
hän ei arvanne
me emme arvanne
te ette arvanne
he eivät arvanne
passiivi: ei arvattane
Perfekti
minä lienen arvannut
sinä lienet arvannut
hän lienee arvannut
me lienemme arvanneet
te lienette arvanneet
he lienevät arvanneet
passiivi: lienee arvattu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene arvannut
sinä et liene arvannut
hän ei liene arvannut
me emme liene arvanneet
te ette liene arvanneet
he eivät liene arvanneet
passiivi: ei liene arvattu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
arvata
Aktiivin partisiippi (preesens)
arvaava
Passiivin partisiippi (preesens)
arvattava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
arvannut
Passiivin partisiippi (perfekti)
arvattu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.