synonym of arvuuttaa
Preesens (minä)arvautan
Imperfekti (minä)arvautin
Verbin arvauttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä arvautan
sinä arvautat
hän arvauttaa
me arvautamme
te arvautatte
he arvauttavat
passiivi: arvautetaan
Preesens (kielteinen)
minä en arvauta
sinä et arvauta
hän ei arvauta
me emme arvauta
te ette arvauta
he eivät arvauta
passiivi: ei arvauteta
Imperfekti
minä arvautin
sinä arvautit
hän arvautti
me arvautimme
te arvautitte
he arvauttivat
passiivi: arvautettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en arvauttanut
sinä et arvauttanut
hän ei arvauttanut
me emme arvauttaneet
te ette arvauttaneet
he eivät arvauttaneet
passiivi: ei arvautettu
Perfekti
minä olen arvauttanut
sinä olet arvauttanut
hän on arvauttanut
me olemme arvauttaneet
te olette arvauttaneet
he ovat arvauttaneet
passiivi: on arvautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole arvauttanut
sinä et ole arvauttanut
hän ei ole arvauttanut
me emme ole arvauttaneet
te ette ole arvauttaneet
he eivät ole arvauttaneet
passiivi: ei ole arvautettu
Pluskvamperfekti
minä olin arvauttanut
sinä olit arvauttanut
hän oli arvauttanut
me olimme arvauttaneet
te olitte arvauttaneet
he olivat arvauttaneet
passiivi: oli arvautettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut arvauttanut
sinä et ollut arvauttanut
hän ei ollut arvauttanut
me emme olleet arvauttaneet
te ette olleet arvauttaneet
he eivät olleet arvauttaneet
passiivi: ei ollut arvautettu
Konditionaali
Preesens
minä arvauttaisin
sinä arvauttaisit
hän arvauttaisi
me arvauttaisimme
te arvauttaisitte
he arvauttaisivat
passiivi: arvautettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en arvauttaisi
sinä et arvauttaisi
hän ei arvauttaisi
me emme arvauttaisi
te ette arvauttaisi
he eivät arvauttaisi
passiivi: ei arvautettaisi
Perfekti
minä olisin arvauttanut
sinä olisit arvauttanut
hän olisi arvauttanut
me olisimme arvauttaneet
te olisitte arvauttaneet
he olisivat arvauttaneet
passiivi: olisi arvautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi arvauttanut
sinä et olisi arvauttanut
hän ei olisi arvauttanut
me emme olisi arvauttaneet
te ette olisi arvauttaneet
he eivät olisi arvauttaneet
passiivi: ei olisi arvautettu
Imperatiivi
Preesens
sinä arvauta
hän arvauttakoon
me arvauttakaamme
te arvauttakaa
he arvauttakoot
passiivi: arvautettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä arvauta
hän älköön arvauttako
me älkäämme arvauttako
te älkää arvauttako
he älkööt arvauttako
passiivi: älköön arvautettako
Perfekti
hän olkoon arvauttanut
he olkoot arvauttaneet
passiivi: olkoon arvautettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko arvauttanut
he älkööt olko arvauttaneet
passiivi: älköön olko arvautettu
Potentiaali
Preesens
minä arvauttanen
sinä arvauttanet
hän arvauttanee
me arvauttanemme
te arvauttanette
he arvauttanevat
passiivi: arvautettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en arvauttane
sinä et arvauttane
hän ei arvauttane
me emme arvauttane
te ette arvauttane
he eivät arvauttane
passiivi: ei arvautettane
Perfekti
minä lienen arvauttanut
sinä lienet arvauttanut
hän lienee arvauttanut
me lienemme arvauttaneet
te lienette arvauttaneet
he lienevät arvauttaneet
passiivi: lienee arvautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene arvauttanut
sinä et liene arvauttanut
hän ei liene arvauttanut
me emme liene arvauttaneet
te ette liene arvauttaneet
he eivät liene arvauttaneet
passiivi: ei liene arvautettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
arvauttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
arvauttava
Passiivin partisiippi (preesens)
arvautettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
arvauttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
arvautettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.