to inhabit, people, populate, settle, colonise/colonize.
Preesens (minä)asutan
Imperfekti (minä)asutin
Verbin asuttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä asutan
sinä asutat
hän asuttaa
me asutamme
te asutatte
he asuttavat
passiivi: asutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en asuta
sinä et asuta
hän ei asuta
me emme asuta
te ette asuta
he eivät asuta
passiivi: ei asuteta
Imperfekti
minä asutin
sinä asutit
hän asutti
me asutimme
te asutitte
he asuttivat
passiivi: asutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en asuttanut
sinä et asuttanut
hän ei asuttanut
me emme asuttaneet
te ette asuttaneet
he eivät asuttaneet
passiivi: ei asutettu
Perfekti
minä olen asuttanut
sinä olet asuttanut
hän on asuttanut
me olemme asuttaneet
te olette asuttaneet
he ovat asuttaneet
passiivi: on asutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole asuttanut
sinä et ole asuttanut
hän ei ole asuttanut
me emme ole asuttaneet
te ette ole asuttaneet
he eivät ole asuttaneet
passiivi: ei ole asutettu
Pluskvamperfekti
minä olin asuttanut
sinä olit asuttanut
hän oli asuttanut
me olimme asuttaneet
te olitte asuttaneet
he olivat asuttaneet
passiivi: oli asutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut asuttanut
sinä et ollut asuttanut
hän ei ollut asuttanut
me emme olleet asuttaneet
te ette olleet asuttaneet
he eivät olleet asuttaneet
passiivi: ei ollut asutettu
Konditionaali
Preesens
minä asuttaisin
sinä asuttaisit
hän asuttaisi
me asuttaisimme
te asuttaisitte
he asuttaisivat
passiivi: asutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en asuttaisi
sinä et asuttaisi
hän ei asuttaisi
me emme asuttaisi
te ette asuttaisi
he eivät asuttaisi
passiivi: ei asutettaisi
Perfekti
minä olisin asuttanut
sinä olisit asuttanut
hän olisi asuttanut
me olisimme asuttaneet
te olisitte asuttaneet
he olisivat asuttaneet
passiivi: olisi asutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi asuttanut
sinä et olisi asuttanut
hän ei olisi asuttanut
me emme olisi asuttaneet
te ette olisi asuttaneet
he eivät olisi asuttaneet
passiivi: ei olisi asutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä asuta
hän asuttakoon
me asuttakaamme
te asuttakaa
he asuttakoot
passiivi: asutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä asuta
hän älköön asuttako
me älkäämme asuttako
te älkää asuttako
he älkööt asuttako
passiivi: älköön asutettako
Perfekti
hän olkoon asuttanut
he olkoot asuttaneet
passiivi: olkoon asutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko asuttanut
he älkööt olko asuttaneet
passiivi: älköön olko asutettu
Potentiaali
Preesens
minä asuttanen
sinä asuttanet
hän asuttanee
me asuttanemme
te asuttanette
he asuttanevat
passiivi: asutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en asuttane
sinä et asuttane
hän ei asuttane
me emme asuttane
te ette asuttane
he eivät asuttane
passiivi: ei asutettane
Perfekti
minä lienen asuttanut
sinä lienet asuttanut
hän lienee asuttanut
me lienemme asuttaneet
te lienette asuttaneet
he lienevät asuttaneet
passiivi: lienee asutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene asuttanut
sinä et liene asuttanut
hän ei liene asuttanut
me emme liene asuttaneet
te ette liene asuttaneet
he eivät liene asuttaneet
passiivi: ei liene asutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
asuttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
asuttava
Passiivin partisiippi (preesens)
asutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
asuttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
asutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.