to be differentiated
Preesens (minä)differentioidun
Imperfekti (minä)differentioiduin
Verbin differentioitua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä differentioidun
sinä differentioidut
hän differentioituu
me differentioidumme
te differentioidutte
he differentioituvat
passiivi: differentioidutaan
Preesens (kielteinen)
minä en differentioidu
sinä et differentioidu
hän ei differentioidu
me emme differentioidu
te ette differentioidu
he eivät differentioidu
passiivi: ei differentioiduta
Imperfekti
minä differentioiduin
sinä differentioiduit
hän differentioitui
me differentioiduimme
te differentioiduitte
he differentioituivat
passiivi: differentioiduttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en differentioitunut
sinä et differentioitunut
hän ei differentioitunut
me emme differentioituneet
te ette differentioituneet
he eivät differentioituneet
passiivi: ei differentioiduttu
Perfekti
minä olen differentioitunut
sinä olet differentioitunut
hän on differentioitunut
me olemme differentioituneet
te olette differentioituneet
he ovat differentioituneet
passiivi: on differentioiduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole differentioitunut
sinä et ole differentioitunut
hän ei ole differentioitunut
me emme ole differentioituneet
te ette ole differentioituneet
he eivät ole differentioituneet
passiivi: ei ole differentioiduttu
Pluskvamperfekti
minä olin differentioitunut
sinä olit differentioitunut
hän oli differentioitunut
me olimme differentioituneet
te olitte differentioituneet
he olivat differentioituneet
passiivi: oli differentioiduttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut differentioitunut
sinä et ollut differentioitunut
hän ei ollut differentioitunut
me emme olleet differentioituneet
te ette olleet differentioituneet
he eivät olleet differentioituneet
passiivi: ei ollut differentioiduttu
Konditionaali
Preesens
minä differentioituisin
sinä differentioituisit
hän differentioituisi
me differentioituisimme
te differentioituisitte
he differentioituisivat
passiivi: differentioiduttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en differentioituisi
sinä et differentioituisi
hän ei differentioituisi
me emme differentioituisi
te ette differentioituisi
he eivät differentioituisi
passiivi: ei differentioiduttaisi
Perfekti
minä olisin differentioitunut
sinä olisit differentioitunut
hän olisi differentioitunut
me olisimme differentioituneet
te olisitte differentioituneet
he olisivat differentioituneet
passiivi: olisi differentioiduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi differentioitunut
sinä et olisi differentioitunut
hän ei olisi differentioitunut
me emme olisi differentioituneet
te ette olisi differentioituneet
he eivät olisi differentioituneet
passiivi: ei olisi differentioiduttu
Imperatiivi
Preesens
sinä differentioidu
hän differentioitukoon
me differentioitukaamme
te differentioitukaa
he differentioitukoot
passiivi: differentioiduttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä differentioidu
hän älköön differentioituko
me älkäämme differentioituko
te älkää differentioituko
he älkööt differentioituko
passiivi: älköön differentioiduttako
Perfekti
hän olkoon differentioitunut
he olkoot differentioituneet
passiivi: olkoon differentioiduttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko differentioitunut
he älkööt olko differentioituneet
passiivi: älköön olko differentioiduttu
Potentiaali
Preesens
minä differentioitunen
sinä differentioitunet
hän differentioitunee
me differentioitunemme
te differentioitunette
he differentioitunevat
passiivi: differentioiduttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en differentioitune
sinä et differentioitune
hän ei differentioitune
me emme differentioitune
te ette differentioitune
he eivät differentioitune
passiivi: ei differentioiduttane
Perfekti
minä lienen differentioitunut
sinä lienet differentioitunut
hän lienee differentioitunut
me lienemme differentioituneet
te lienette differentioituneet
he lienevät differentioituneet
passiivi: lienee differentioiduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene differentioitunut
sinä et liene differentioitunut
hän ei liene differentioitunut
me emme liene differentioituneet
te ette liene differentioituneet
he eivät liene differentioituneet
passiivi: ei liene differentioiduttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
differentioitua
Aktiivin partisiippi (preesens)
differentioituva
Passiivin partisiippi (preesens)
differentioiduttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
differentioitunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
differentioiduttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.