Verbin dyykata taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

dyykata
to dive
Kotus 73*A/salata
kk–k gradation
Preesens (minä)dyykkaan
Imperfekti (minä)dyykkasin
Verbin dyykata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä dyykkaan
sinä dyykkaat
hän dyykkaa
me dyykkaamme
te dyykkaatte
he dyykkaavat
passiivi: dyykataan

Preesens (kielteinen)

minä en dyykkaa
sinä et dyykkaa
hän ei dyykkaa
me emme dyykkaa
te ette dyykkaa
he eivät dyykkaa
passiivi: ei dyykata

Imperfekti

minä dyykkasin
sinä dyykkasit
hän dyykkasi
me dyykkasimme
te dyykkasitte
he dyykkasivat
passiivi: dyykattiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en dyykannut
sinä et dyykannut
hän ei dyykannut
me emme dyykanneet
te ette dyykanneet
he eivät dyykanneet
passiivi: ei dyykattu

Perfekti

minä olen dyykannut
sinä olet dyykannut
hän on dyykannut
me olemme dyykanneet
te olette dyykanneet
he ovat dyykanneet
passiivi: on dyykattu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole dyykannut
sinä et ole dyykannut
hän ei ole dyykannut
me emme ole dyykanneet
te ette ole dyykanneet
he eivät ole dyykanneet
passiivi: ei ole dyykattu

Pluskvamperfekti

minä olin dyykannut
sinä olit dyykannut
hän oli dyykannut
me olimme dyykanneet
te olitte dyykanneet
he olivat dyykanneet
passiivi: oli dyykattu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut dyykannut
sinä et ollut dyykannut
hän ei ollut dyykannut
me emme olleet dyykanneet
te ette olleet dyykanneet
he eivät olleet dyykanneet
passiivi: ei ollut dyykattu

Konditionaali

Preesens

minä dyykkaisin
sinä dyykkaisit
hän dyykkaisi
me dyykkaisimme
te dyykkaisitte
he dyykkaisivat
passiivi: dyykattaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en dyykkaisi
sinä et dyykkaisi
hän ei dyykkaisi
me emme dyykkaisi
te ette dyykkaisi
he eivät dyykkaisi
passiivi: ei dyykattaisi

Perfekti

minä olisin dyykannut
sinä olisit dyykannut
hän olisi dyykannut
me olisimme dyykanneet
te olisitte dyykanneet
he olisivat dyykanneet
passiivi: olisi dyykattu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi dyykannut
sinä et olisi dyykannut
hän ei olisi dyykannut
me emme olisi dyykanneet
te ette olisi dyykanneet
he eivät olisi dyykanneet
passiivi: ei olisi dyykattu

Imperatiivi

Preesens

sinä dyykkaa
hän dyykatkoon
me dyykatkaamme
te dyykatkaa
he dyykatkoot
passiivi: dyykattakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä dyykkaa
hän älköön dyykatko
me älkäämme dyykatko
te älkää dyykatko
he älkööt dyykatko
passiivi: älköön dyykattako

Perfekti

hän olkoon dyykannut
he olkoot dyykanneet
passiivi: olkoon dyykattu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko dyykannut
he älkööt olko dyykanneet
passiivi: älköön olko dyykattu

Potentiaali

Preesens

minä dyykannen
sinä dyykannet
hän dyykannee
me dyykannemme
te dyykannette
he dyykannevat
passiivi: dyykattaneen

Preesens (kielteinen)

minä en dyykanne
sinä et dyykanne
hän ei dyykanne
me emme dyykanne
te ette dyykanne
he eivät dyykanne
passiivi: ei dyykattane

Perfekti

minä lienen dyykannut
sinä lienet dyykannut
hän lienee dyykannut
me lienemme dyykanneet
te lienette dyykanneet
he lienevät dyykanneet
passiivi: lienee dyykattu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene dyykannut
sinä et liene dyykannut
hän ei liene dyykannut
me emme liene dyykanneet
te ette liene dyykanneet
he eivät liene dyykanneet
passiivi: ei liene dyykattu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

dyykata

Aktiivin partisiippi (preesens)

dyykkaava

Passiivin partisiippi (preesens)

dyykattava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

dyykannut

Passiivin partisiippi (perfekti)

dyykattu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.