to diverge
Preesens (minä)erkanen
Imperfekti (minä)erkanin
Verbin erata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä erkanen
sinä erkanet
hän erkanee
me erkanemme
te erkanette
he erkanevat
passiivi: erkaannutaan
Preesens (kielteinen)
minä en erkane
sinä et erkane
hän ei erkane
me emme erkane
te ette erkane
he eivät erkane
passiivi: ei erkaannuta
Imperfekti
minä erkanin
sinä erkanit
hän erkani
me erkanimme
te erkanitte
he erkanivat
passiivi: erkaannuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en erkaantunut
sinä et erkaantunut
hän ei erkaantunut
me emme erkaantuneet
te ette erkaantuneet
he eivät erkaantuneet
passiivi: ei erkaannuttu
Perfekti
minä olen erkaantunut
sinä olet erkaantunut
hän on erkaantunut
me olemme erkaantuneet
te olette erkaantuneet
he ovat erkaantuneet
passiivi: on erkaannuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole erkaantunut
sinä et ole erkaantunut
hän ei ole erkaantunut
me emme ole erkaantuneet
te ette ole erkaantuneet
he eivät ole erkaantuneet
passiivi: ei ole erkaannuttu
Pluskvamperfekti
minä olin erkaantunut
sinä olit erkaantunut
hän oli erkaantunut
me olimme erkaantuneet
te olitte erkaantuneet
he olivat erkaantuneet
passiivi: oli erkaannuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut erkaantunut
sinä et ollut erkaantunut
hän ei ollut erkaantunut
me emme olleet erkaantuneet
te ette olleet erkaantuneet
he eivät olleet erkaantuneet
passiivi: ei ollut erkaannuttu
Konditionaali
Preesens
minä erkanisin
sinä erkanisit
hän erkanisi
me erkanisimme
te erkanisitte
he erkanisivat
passiivi: erkaannuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en erkanisi
sinä et erkanisi
hän ei erkanisi
me emme erkanisi
te ette erkanisi
he eivät erkanisi
passiivi: ei erkaannuttaisi
Perfekti
minä olisin erkaantunut
sinä olisit erkaantunut
hän olisi erkaantunut
me olisimme erkaantuneet
te olisitte erkaantuneet
he olisivat erkaantuneet
passiivi: olisi erkaannuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi erkaantunut
sinä et olisi erkaantunut
hän ei olisi erkaantunut
me emme olisi erkaantuneet
te ette olisi erkaantuneet
he eivät olisi erkaantuneet
passiivi: ei olisi erkaannuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä erkane
hän erkaantukoon
me erkaantukaamme
te erkaantukaa
he erkaantukoot
passiivi: erkaannuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä erkane
hän älköön erkaantuko
me älkäämme erkaantuko
te älkää erkaantuko
he älkööt erkaantuko
passiivi: älköön erkaannuttako
Perfekti
hän olkoon erkaantunut
he olkoot erkaantuneet
passiivi: olkoon erkaannuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko erkaantunut
he älkööt olko erkaantuneet
passiivi: älköön olko erkaannuttu
Potentiaali
Preesens
minä erkaantunen
sinä erkaantunet
hän erkaantunee
me erkaantunemme
te erkaantunette
he erkaantunevat
passiivi: erkaannuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en erkaantune
sinä et erkaantune
hän ei erkaantune
me emme erkaantune
te ette erkaantune
he eivät erkaantune
passiivi: ei erkaannuttane
Perfekti
minä lienen erkaantunut
sinä lienet erkaantunut
hän lienee erkaantunut
me lienemme erkaantuneet
te lienette erkaantuneet
he lienevät erkaantuneet
passiivi: lienee erkaannuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene erkaantunut
sinä et liene erkaantunut
hän ei liene erkaantunut
me emme liene erkaantuneet
te ette liene erkaantuneet
he eivät liene erkaantuneet
passiivi: ei liene erkaannuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
erkaantua / erkaantuakseen / erkaantuessa / erkaannuttaessa / erkaantuen / erkanemassa / erkanemasta / erkanemaan / erkanemalla / erkanematta / erkaneman / erkaannuttaman / erkaneminen / erkanemaisillaan
Aktiivin partisiippi (preesens)
erkaneva / erkaantunut / erkanematon
Passiivin partisiippi (preesens)
erkaannuttava / erkaannuttu
Aktiivin partisiippi (perfekti)
erkaantunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
erkaannuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.