to make different; differentiate
Preesens (minä)erilaistan
Imperfekti (minä)erilaistin
Verbin erilaistaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä erilaistan
sinä erilaistat
hän erilaistaa
me erilaistamme
te erilaistatte
he erilaistavat
passiivi: erilaistetaan
Preesens (kielteinen)
minä en erilaista
sinä et erilaista
hän ei erilaista
me emme erilaista
te ette erilaista
he eivät erilaista
passiivi: ei erilaisteta
Imperfekti
minä erilaistin
sinä erilaistit
hän erilaisti
me erilaistimme
te erilaistitte
he erilaistivat
passiivi: erilaistettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en erilaistanut
sinä et erilaistanut
hän ei erilaistanut
me emme erilaistaneet
te ette erilaistaneet
he eivät erilaistaneet
passiivi: ei erilaistettu
Perfekti
minä olen erilaistanut
sinä olet erilaistanut
hän on erilaistanut
me olemme erilaistaneet
te olette erilaistaneet
he ovat erilaistaneet
passiivi: on erilaistettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole erilaistanut
sinä et ole erilaistanut
hän ei ole erilaistanut
me emme ole erilaistaneet
te ette ole erilaistaneet
he eivät ole erilaistaneet
passiivi: ei ole erilaistettu
Pluskvamperfekti
minä olin erilaistanut
sinä olit erilaistanut
hän oli erilaistanut
me olimme erilaistaneet
te olitte erilaistaneet
he olivat erilaistaneet
passiivi: oli erilaistettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut erilaistanut
sinä et ollut erilaistanut
hän ei ollut erilaistanut
me emme olleet erilaistaneet
te ette olleet erilaistaneet
he eivät olleet erilaistaneet
passiivi: ei ollut erilaistettu
Konditionaali
Preesens
minä erilaistaisin
sinä erilaistaisit
hän erilaistaisi
me erilaistaisimme
te erilaistaisitte
he erilaistaisivat
passiivi: erilaistettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en erilaistaisi
sinä et erilaistaisi
hän ei erilaistaisi
me emme erilaistaisi
te ette erilaistaisi
he eivät erilaistaisi
passiivi: ei erilaistettaisi
Perfekti
minä olisin erilaistanut
sinä olisit erilaistanut
hän olisi erilaistanut
me olisimme erilaistaneet
te olisitte erilaistaneet
he olisivat erilaistaneet
passiivi: olisi erilaistettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi erilaistanut
sinä et olisi erilaistanut
hän ei olisi erilaistanut
me emme olisi erilaistaneet
te ette olisi erilaistaneet
he eivät olisi erilaistaneet
passiivi: ei olisi erilaistettu
Imperatiivi
Preesens
sinä erilaista
hän erilaistakoon
me erilaistakaamme
te erilaistakaa
he erilaistakoot
passiivi: erilaistettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä erilaista
hän älköön erilaistako
me älkäämme erilaistako
te älkää erilaistako
he älkööt erilaistako
passiivi: älköön erilaistettako
Perfekti
hän olkoon erilaistanut
he olkoot erilaistaneet
passiivi: olkoon erilaistettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko erilaistanut
he älkööt olko erilaistaneet
passiivi: älköön olko erilaistettu
Potentiaali
Preesens
minä erilaistanen
sinä erilaistanet
hän erilaistanee
me erilaistanemme
te erilaistanette
he erilaistanevat
passiivi: erilaistettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en erilaistane
sinä et erilaistane
hän ei erilaistane
me emme erilaistane
te ette erilaistane
he eivät erilaistane
passiivi: ei erilaistettane
Perfekti
minä lienen erilaistanut
sinä lienet erilaistanut
hän lienee erilaistanut
me lienemme erilaistaneet
te lienette erilaistaneet
he lienevät erilaistaneet
passiivi: lienee erilaistettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene erilaistanut
sinä et liene erilaistanut
hän ei liene erilaistanut
me emme liene erilaistaneet
te ette liene erilaistaneet
he eivät liene erilaistaneet
passiivi: ei liene erilaistettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
erilaistaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
erilaistava
Passiivin partisiippi (preesens)
erilaistettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
erilaistanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
erilaistettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.