to diverge
Preesens (minä)erkaannun
Imperfekti (minä)erkaannuin
Verbin erkaantua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä erkaannun
sinä erkaannut
hän erkaantuu
me erkaannumme
te erkaannutte
he erkaantuvat
passiivi: erkaannutaan
Preesens (kielteinen)
minä en erkaannu
sinä et erkaannu
hän ei erkaannu
me emme erkaannu
te ette erkaannu
he eivät erkaannu
passiivi: ei erkaannuta
Imperfekti
minä erkaannuin
sinä erkaannuit
hän erkaantui
me erkaannuimme
te erkaannuitte
he erkaantuivat
passiivi: erkaannuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en erkaantunut
sinä et erkaantunut
hän ei erkaantunut
me emme erkaantuneet
te ette erkaantuneet
he eivät erkaantuneet
passiivi: ei erkaannuttu
Perfekti
minä olen erkaantunut
sinä olet erkaantunut
hän on erkaantunut
me olemme erkaantuneet
te olette erkaantuneet
he ovat erkaantuneet
passiivi: on erkaannuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole erkaantunut
sinä et ole erkaantunut
hän ei ole erkaantunut
me emme ole erkaantuneet
te ette ole erkaantuneet
he eivät ole erkaantuneet
passiivi: ei ole erkaannuttu
Pluskvamperfekti
minä olin erkaantunut
sinä olit erkaantunut
hän oli erkaantunut
me olimme erkaantuneet
te olitte erkaantuneet
he olivat erkaantuneet
passiivi: oli erkaannuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut erkaantunut
sinä et ollut erkaantunut
hän ei ollut erkaantunut
me emme olleet erkaantuneet
te ette olleet erkaantuneet
he eivät olleet erkaantuneet
passiivi: ei ollut erkaannuttu
Konditionaali
Preesens
minä erkaantuisin
sinä erkaantuisit
hän erkaantuisi
me erkaantuisimme
te erkaantuisitte
he erkaantuisivat
passiivi: erkaannuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en erkaantuisi
sinä et erkaantuisi
hän ei erkaantuisi
me emme erkaantuisi
te ette erkaantuisi
he eivät erkaantuisi
passiivi: ei erkaannuttaisi
Perfekti
minä olisin erkaantunut
sinä olisit erkaantunut
hän olisi erkaantunut
me olisimme erkaantuneet
te olisitte erkaantuneet
he olisivat erkaantuneet
passiivi: olisi erkaannuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi erkaantunut
sinä et olisi erkaantunut
hän ei olisi erkaantunut
me emme olisi erkaantuneet
te ette olisi erkaantuneet
he eivät olisi erkaantuneet
passiivi: ei olisi erkaannuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä erkaannu
hän erkaantukoon
me erkaantukaamme
te erkaantukaa
he erkaantukoot
passiivi: erkaannuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä erkaannu
hän älköön erkaantuko
me älkäämme erkaantuko
te älkää erkaantuko
he älkööt erkaantuko
passiivi: älköön erkaannuttako
Perfekti
hän olkoon erkaantunut
he olkoot erkaantuneet
passiivi: olkoon erkaannuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko erkaantunut
he älkööt olko erkaantuneet
passiivi: älköön olko erkaannuttu
Potentiaali
Preesens
minä erkaantunen
sinä erkaantunet
hän erkaantunee
me erkaantunemme
te erkaantunette
he erkaantunevat
passiivi: erkaannuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en erkaantune
sinä et erkaantune
hän ei erkaantune
me emme erkaantune
te ette erkaantune
he eivät erkaantune
passiivi: ei erkaannuttane
Perfekti
minä lienen erkaantunut
sinä lienet erkaantunut
hän lienee erkaantunut
me lienemme erkaantuneet
te lienette erkaantuneet
he lienevät erkaantuneet
passiivi: lienee erkaannuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene erkaantunut
sinä et liene erkaantunut
hän ei liene erkaantunut
me emme liene erkaantuneet
te ette liene erkaantuneet
he eivät liene erkaantuneet
passiivi: ei liene erkaannuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
erkaantua
Aktiivin partisiippi (preesens)
erkaantuva
Passiivin partisiippi (preesens)
erkaannuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
erkaantunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
erkaannuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.