to separate, to cause to diverge
Preesens (minä)erkautan
Imperfekti (minä)erkautin
Verbin erkauttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä erkautan
sinä erkautat
hän erkauttaa
me erkautamme
te erkautatte
he erkauttavat
passiivi: erkautetaan
Preesens (kielteinen)
minä en erkauta
sinä et erkauta
hän ei erkauta
me emme erkauta
te ette erkauta
he eivät erkauta
passiivi: ei erkauteta
Imperfekti
minä erkautin
sinä erkautit
hän erkautti
me erkautimme
te erkautitte
he erkauttivat
passiivi: erkautettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en erkauttanut
sinä et erkauttanut
hän ei erkauttanut
me emme erkauttaneet
te ette erkauttaneet
he eivät erkauttaneet
passiivi: ei erkautettu
Perfekti
minä olen erkauttanut
sinä olet erkauttanut
hän on erkauttanut
me olemme erkauttaneet
te olette erkauttaneet
he ovat erkauttaneet
passiivi: on erkautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole erkauttanut
sinä et ole erkauttanut
hän ei ole erkauttanut
me emme ole erkauttaneet
te ette ole erkauttaneet
he eivät ole erkauttaneet
passiivi: ei ole erkautettu
Pluskvamperfekti
minä olin erkauttanut
sinä olit erkauttanut
hän oli erkauttanut
me olimme erkauttaneet
te olitte erkauttaneet
he olivat erkauttaneet
passiivi: oli erkautettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut erkauttanut
sinä et ollut erkauttanut
hän ei ollut erkauttanut
me emme olleet erkauttaneet
te ette olleet erkauttaneet
he eivät olleet erkauttaneet
passiivi: ei ollut erkautettu
Konditionaali
Preesens
minä erkauttaisin
sinä erkauttaisit
hän erkauttaisi
me erkauttaisimme
te erkauttaisitte
he erkauttaisivat
passiivi: erkautettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en erkauttaisi
sinä et erkauttaisi
hän ei erkauttaisi
me emme erkauttaisi
te ette erkauttaisi
he eivät erkauttaisi
passiivi: ei erkautettaisi
Perfekti
minä olisin erkauttanut
sinä olisit erkauttanut
hän olisi erkauttanut
me olisimme erkauttaneet
te olisitte erkauttaneet
he olisivat erkauttaneet
passiivi: olisi erkautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi erkauttanut
sinä et olisi erkauttanut
hän ei olisi erkauttanut
me emme olisi erkauttaneet
te ette olisi erkauttaneet
he eivät olisi erkauttaneet
passiivi: ei olisi erkautettu
Imperatiivi
Preesens
sinä erkauta
hän erkauttakoon
me erkauttakaamme
te erkauttakaa
he erkauttakoot
passiivi: erkautettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä erkauta
hän älköön erkauttako
me älkäämme erkauttako
te älkää erkauttako
he älkööt erkauttako
passiivi: älköön erkautettako
Perfekti
hän olkoon erkauttanut
he olkoot erkauttaneet
passiivi: olkoon erkautettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko erkauttanut
he älkööt olko erkauttaneet
passiivi: älköön olko erkautettu
Potentiaali
Preesens
minä erkauttanen
sinä erkauttanet
hän erkauttanee
me erkauttanemme
te erkauttanette
he erkauttanevat
passiivi: erkautettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en erkauttane
sinä et erkauttane
hän ei erkauttane
me emme erkauttane
te ette erkauttane
he eivät erkauttane
passiivi: ei erkautettane
Perfekti
minä lienen erkauttanut
sinä lienet erkauttanut
hän lienee erkauttanut
me lienemme erkauttaneet
te lienette erkauttaneet
he lienevät erkauttaneet
passiivi: lienee erkautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene erkauttanut
sinä et liene erkauttanut
hän ei liene erkauttanut
me emme liene erkauttaneet
te ette liene erkauttaneet
he eivät liene erkauttaneet
passiivi: ei liene erkautettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
erkauttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
erkauttava
Passiivin partisiippi (preesens)
erkautettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
erkauttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
erkautettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.