Verbin etsintäkuuluttaa taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

etsintäkuuluttaa
to issue an APB on
Kotus 53*C/muistaa
tt–t gradation
Preesens (minä)etsintäkuulutan
Imperfekti (minä)etsintäkuulutin
Verbin etsintäkuuluttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä etsintäkuulutan
sinä etsintäkuulutat
hän etsintäkuuluttaa
me etsintäkuulutamme
te etsintäkuulutatte
he etsintäkuuluttavat
passiivi: etsintäkuulutetaan

Preesens (kielteinen)

minä en etsintäkuuluta
sinä et etsintäkuuluta
hän ei etsintäkuuluta
me emme etsintäkuuluta
te ette etsintäkuuluta
he eivät etsintäkuuluta
passiivi: ei etsintäkuuluteta

Imperfekti

minä etsintäkuulutin
sinä etsintäkuulutit
hän etsintäkuulutti
me etsintäkuulutimme
te etsintäkuulutitte
he etsintäkuuluttivat
passiivi: etsintäkuulutettiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en etsintäkuuluttanut
sinä et etsintäkuuluttanut
hän ei etsintäkuuluttanut
me emme etsintäkuuluttaneet
te ette etsintäkuuluttaneet
he eivät etsintäkuuluttaneet
passiivi: ei etsintäkuulutettu

Perfekti

minä olen etsintäkuuluttanut
sinä olet etsintäkuuluttanut
hän on etsintäkuuluttanut
me olemme etsintäkuuluttaneet
te olette etsintäkuuluttaneet
he ovat etsintäkuuluttaneet
passiivi: on etsintäkuulutettu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole etsintäkuuluttanut
sinä et ole etsintäkuuluttanut
hän ei ole etsintäkuuluttanut
me emme ole etsintäkuuluttaneet
te ette ole etsintäkuuluttaneet
he eivät ole etsintäkuuluttaneet
passiivi: ei ole etsintäkuulutettu

Pluskvamperfekti

minä olin etsintäkuuluttanut
sinä olit etsintäkuuluttanut
hän oli etsintäkuuluttanut
me olimme etsintäkuuluttaneet
te olitte etsintäkuuluttaneet
he olivat etsintäkuuluttaneet
passiivi: oli etsintäkuulutettu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut etsintäkuuluttanut
sinä et ollut etsintäkuuluttanut
hän ei ollut etsintäkuuluttanut
me emme olleet etsintäkuuluttaneet
te ette olleet etsintäkuuluttaneet
he eivät olleet etsintäkuuluttaneet
passiivi: ei ollut etsintäkuulutettu

Konditionaali

Preesens

minä etsintäkuuluttaisin
sinä etsintäkuuluttaisit
hän etsintäkuuluttaisi
me etsintäkuuluttaisimme
te etsintäkuuluttaisitte
he etsintäkuuluttaisivat
passiivi: etsintäkuulutettaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en etsintäkuuluttaisi
sinä et etsintäkuuluttaisi
hän ei etsintäkuuluttaisi
me emme etsintäkuuluttaisi
te ette etsintäkuuluttaisi
he eivät etsintäkuuluttaisi
passiivi: ei etsintäkuulutettaisi

Perfekti

minä olisin etsintäkuuluttanut
sinä olisit etsintäkuuluttanut
hän olisi etsintäkuuluttanut
me olisimme etsintäkuuluttaneet
te olisitte etsintäkuuluttaneet
he olisivat etsintäkuuluttaneet
passiivi: olisi etsintäkuulutettu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi etsintäkuuluttanut
sinä et olisi etsintäkuuluttanut
hän ei olisi etsintäkuuluttanut
me emme olisi etsintäkuuluttaneet
te ette olisi etsintäkuuluttaneet
he eivät olisi etsintäkuuluttaneet
passiivi: ei olisi etsintäkuulutettu

Imperatiivi

Preesens

sinä etsintäkuuluta
hän etsintäkuuluttakoon
me etsintäkuuluttakaamme
te etsintäkuuluttakaa
he etsintäkuuluttakoot
passiivi: etsintäkuulutettakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä etsintäkuuluta
hän älköön etsintäkuuluttako
me älkäämme etsintäkuuluttako
te älkää etsintäkuuluttako
he älkööt etsintäkuuluttako
passiivi: älköön etsintäkuulutettako

Perfekti

hän olkoon etsintäkuuluttanut
he olkoot etsintäkuuluttaneet
passiivi: olkoon etsintäkuulutettu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko etsintäkuuluttanut
he älkööt olko etsintäkuuluttaneet
passiivi: älköön olko etsintäkuulutettu

Potentiaali

Preesens

minä etsintäkuuluttanen
sinä etsintäkuuluttanet
hän etsintäkuuluttanee
me etsintäkuuluttanemme
te etsintäkuuluttanette
he etsintäkuuluttanevat
passiivi: etsintäkuulutettaneen

Preesens (kielteinen)

minä en etsintäkuuluttane
sinä et etsintäkuuluttane
hän ei etsintäkuuluttane
me emme etsintäkuuluttane
te ette etsintäkuuluttane
he eivät etsintäkuuluttane
passiivi: ei etsintäkuulutettane

Perfekti

minä lienen etsintäkuuluttanut
sinä lienet etsintäkuuluttanut
hän lienee etsintäkuuluttanut
me lienemme etsintäkuuluttaneet
te lienette etsintäkuuluttaneet
he lienevät etsintäkuuluttaneet
passiivi: lienee etsintäkuulutettu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene etsintäkuuluttanut
sinä et liene etsintäkuuluttanut
hän ei liene etsintäkuuluttanut
me emme liene etsintäkuuluttaneet
te ette liene etsintäkuuluttaneet
he eivät liene etsintäkuuluttaneet
passiivi: ei liene etsintäkuulutettu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

etsintäkuuluttaa

Aktiivin partisiippi (preesens)

etsintäkuuluttava

Passiivin partisiippi (preesens)

etsintäkuulutettava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

etsintäkuuluttanut

Passiivin partisiippi (perfekti)

etsintäkuulutettu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.