to leave in haste
Preesens (minä)faartaan
Imperfekti (minä)faartasin
Verbin faartata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä faartaan
sinä faartaat
hän faartaa
me faartaamme
te faartaatte
he faartaavat
passiivi: faartataan
Preesens (kielteinen)
minä en faartaa
sinä et faartaa
hän ei faartaa
me emme faartaa
te ette faartaa
he eivät faartaa
passiivi: ei faartata
Imperfekti
minä faartasin
sinä faartasit
hän faartasi
me faartasimme
te faartasitte
he faartasivat
passiivi: faartattiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en faartannut
sinä et faartannut
hän ei faartannut
me emme faartanneet
te ette faartanneet
he eivät faartanneet
passiivi: ei faartattu
Perfekti
minä olen faartannut
sinä olet faartannut
hän on faartannut
me olemme faartanneet
te olette faartanneet
he ovat faartanneet
passiivi: on faartattu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole faartannut
sinä et ole faartannut
hän ei ole faartannut
me emme ole faartanneet
te ette ole faartanneet
he eivät ole faartanneet
passiivi: ei ole faartattu
Pluskvamperfekti
minä olin faartannut
sinä olit faartannut
hän oli faartannut
me olimme faartanneet
te olitte faartanneet
he olivat faartanneet
passiivi: oli faartattu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut faartannut
sinä et ollut faartannut
hän ei ollut faartannut
me emme olleet faartanneet
te ette olleet faartanneet
he eivät olleet faartanneet
passiivi: ei ollut faartattu
Konditionaali
Preesens
minä faartaisin
sinä faartaisit
hän faartaisi
me faartaisimme
te faartaisitte
he faartaisivat
passiivi: faartattaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en faartaisi
sinä et faartaisi
hän ei faartaisi
me emme faartaisi
te ette faartaisi
he eivät faartaisi
passiivi: ei faartattaisi
Perfekti
minä olisin faartannut
sinä olisit faartannut
hän olisi faartannut
me olisimme faartanneet
te olisitte faartanneet
he olisivat faartanneet
passiivi: olisi faartattu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi faartannut
sinä et olisi faartannut
hän ei olisi faartannut
me emme olisi faartanneet
te ette olisi faartanneet
he eivät olisi faartanneet
passiivi: ei olisi faartattu
Imperatiivi
Preesens
sinä faartaa
hän faartatkoon
me faartatkaamme
te faartatkaa
he faartatkoot
passiivi: faartattakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä faartaa
hän älköön faartatko
me älkäämme faartatko
te älkää faartatko
he älkööt faartatko
passiivi: älköön faartattako
Perfekti
hän olkoon faartannut
he olkoot faartanneet
passiivi: olkoon faartattu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko faartannut
he älkööt olko faartanneet
passiivi: älköön olko faartattu
Potentiaali
Preesens
minä faartannen
sinä faartannet
hän faartannee
me faartannemme
te faartannette
he faartannevat
passiivi: faartattaneen
Preesens (kielteinen)
minä en faartanne
sinä et faartanne
hän ei faartanne
me emme faartanne
te ette faartanne
he eivät faartanne
passiivi: ei faartattane
Perfekti
minä lienen faartannut
sinä lienet faartannut
hän lienee faartannut
me lienemme faartanneet
te lienette faartanneet
he lienevät faartanneet
passiivi: lienee faartattu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene faartannut
sinä et liene faartannut
hän ei liene faartannut
me emme liene faartanneet
te ette liene faartanneet
he eivät liene faartanneet
passiivi: ei liene faartattu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
faartata
Aktiivin partisiippi (preesens)
faartaava
Passiivin partisiippi (preesens)
faartattava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
faartannut
Passiivin partisiippi (perfekti)
faartattu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.