to get frustrated
Preesens (minä)frustroidun
Imperfekti (minä)frustroiduin
Verbin frustroitua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä frustroidun
sinä frustroidut
hän frustroituu
me frustroidumme
te frustroidutte
he frustroituvat
passiivi: frustroidutaan
Preesens (kielteinen)
minä en frustroidu
sinä et frustroidu
hän ei frustroidu
me emme frustroidu
te ette frustroidu
he eivät frustroidu
passiivi: ei frustroiduta
Imperfekti
minä frustroiduin
sinä frustroiduit
hän frustroitui
me frustroiduimme
te frustroiduitte
he frustroituivat
passiivi: frustroiduttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en frustroitunut
sinä et frustroitunut
hän ei frustroitunut
me emme frustroituneet
te ette frustroituneet
he eivät frustroituneet
passiivi: ei frustroiduttu
Perfekti
minä olen frustroitunut
sinä olet frustroitunut
hän on frustroitunut
me olemme frustroituneet
te olette frustroituneet
he ovat frustroituneet
passiivi: on frustroiduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole frustroitunut
sinä et ole frustroitunut
hän ei ole frustroitunut
me emme ole frustroituneet
te ette ole frustroituneet
he eivät ole frustroituneet
passiivi: ei ole frustroiduttu
Pluskvamperfekti
minä olin frustroitunut
sinä olit frustroitunut
hän oli frustroitunut
me olimme frustroituneet
te olitte frustroituneet
he olivat frustroituneet
passiivi: oli frustroiduttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut frustroitunut
sinä et ollut frustroitunut
hän ei ollut frustroitunut
me emme olleet frustroituneet
te ette olleet frustroituneet
he eivät olleet frustroituneet
passiivi: ei ollut frustroiduttu
Konditionaali
Preesens
minä frustroituisin
sinä frustroituisit
hän frustroituisi
me frustroituisimme
te frustroituisitte
he frustroituisivat
passiivi: frustroiduttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en frustroituisi
sinä et frustroituisi
hän ei frustroituisi
me emme frustroituisi
te ette frustroituisi
he eivät frustroituisi
passiivi: ei frustroiduttaisi
Perfekti
minä olisin frustroitunut
sinä olisit frustroitunut
hän olisi frustroitunut
me olisimme frustroituneet
te olisitte frustroituneet
he olisivat frustroituneet
passiivi: olisi frustroiduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi frustroitunut
sinä et olisi frustroitunut
hän ei olisi frustroitunut
me emme olisi frustroituneet
te ette olisi frustroituneet
he eivät olisi frustroituneet
passiivi: ei olisi frustroiduttu
Imperatiivi
Preesens
sinä frustroidu
hän frustroitukoon
me frustroitukaamme
te frustroitukaa
he frustroitukoot
passiivi: frustroiduttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä frustroidu
hän älköön frustroituko
me älkäämme frustroituko
te älkää frustroituko
he älkööt frustroituko
passiivi: älköön frustroiduttako
Perfekti
hän olkoon frustroitunut
he olkoot frustroituneet
passiivi: olkoon frustroiduttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko frustroitunut
he älkööt olko frustroituneet
passiivi: älköön olko frustroiduttu
Potentiaali
Preesens
minä frustroitunen
sinä frustroitunet
hän frustroitunee
me frustroitunemme
te frustroitunette
he frustroitunevat
passiivi: frustroiduttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en frustroitune
sinä et frustroitune
hän ei frustroitune
me emme frustroitune
te ette frustroitune
he eivät frustroitune
passiivi: ei frustroiduttane
Perfekti
minä lienen frustroitunut
sinä lienet frustroitunut
hän lienee frustroitunut
me lienemme frustroituneet
te lienette frustroituneet
he lienevät frustroituneet
passiivi: lienee frustroiduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene frustroitunut
sinä et liene frustroitunut
hän ei liene frustroitunut
me emme liene frustroituneet
te ette liene frustroituneet
he eivät liene frustroituneet
passiivi: ei liene frustroiduttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
frustroitua
Aktiivin partisiippi (preesens)
frustroituva
Passiivin partisiippi (preesens)
frustroiduttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
frustroitunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
frustroiduttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.