Preesens (minä)hankailen
Imperfekti (minä)hankailin
Verbin hankailla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä hankailen
sinä hankailet
hän hankailee
me hankailemme
te hankailette
he hankailevat
passiivi: hankaillaan
Preesens (kielteinen)
minä en hankaile
sinä et hankaile
hän ei hankaile
me emme hankaile
te ette hankaile
he eivät hankaile
passiivi: ei hankailla
Imperfekti
minä hankailin
sinä hankailit
hän hankaili
me hankailimme
te hankailitte
he hankailivat
passiivi: hankailtiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en hankaillut
sinä et hankaillut
hän ei hankaillut
me emme hankailleet
te ette hankailleet
he eivät hankailleet
passiivi: ei hankailtu
Perfekti
minä olen hankaillut
sinä olet hankaillut
hän on hankaillut
me olemme hankailleet
te olette hankailleet
he ovat hankailleet
passiivi: on hankailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole hankaillut
sinä et ole hankaillut
hän ei ole hankaillut
me emme ole hankailleet
te ette ole hankailleet
he eivät ole hankailleet
passiivi: ei ole hankailtu
Pluskvamperfekti
minä olin hankaillut
sinä olit hankaillut
hän oli hankaillut
me olimme hankailleet
te olitte hankailleet
he olivat hankailleet
passiivi: oli hankailtu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut hankaillut
sinä et ollut hankaillut
hän ei ollut hankaillut
me emme olleet hankailleet
te ette olleet hankailleet
he eivät olleet hankailleet
passiivi: ei ollut hankailtu
Konditionaali
Preesens
minä hankailisin
sinä hankailisit
hän hankailisi
me hankailisimme
te hankailisitte
he hankailisivat
passiivi: hankailtaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en hankailisi
sinä et hankailisi
hän ei hankailisi
me emme hankailisi
te ette hankailisi
he eivät hankailisi
passiivi: ei hankailtaisi
Perfekti
minä olisin hankaillut
sinä olisit hankaillut
hän olisi hankaillut
me olisimme hankailleet
te olisitte hankailleet
he olisivat hankailleet
passiivi: olisi hankailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi hankaillut
sinä et olisi hankaillut
hän ei olisi hankaillut
me emme olisi hankailleet
te ette olisi hankailleet
he eivät olisi hankailleet
passiivi: ei olisi hankailtu
Imperatiivi
Preesens
sinä hankaile
hän hankailkoon
me hankailkaamme
te hankailkaa
he hankailkoot
passiivi: hankailtakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä hankaile
hän älköön hankailko
me älkäämme hankailko
te älkää hankailko
he älkööt hankailko
passiivi: älköön hankailtako
Perfekti
hän olkoon hankaillut
he olkoot hankailleet
passiivi: olkoon hankailtu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko hankaillut
he älkööt olko hankailleet
passiivi: älköön olko hankailtu
Potentiaali
Preesens
minä hankaillen
sinä hankaillet
hän hankaillee
me hankaillemme
te hankaillette
he hankaillevat
passiivi: hankailtaneen
Preesens (kielteinen)
minä en hankaille
sinä et hankaille
hän ei hankaille
me emme hankaille
te ette hankaille
he eivät hankaille
passiivi: ei hankailtane
Perfekti
minä lienen hankaillut
sinä lienet hankaillut
hän lienee hankaillut
me lienemme hankailleet
te lienette hankailleet
he lienevät hankailleet
passiivi: lienee hankailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene hankaillut
sinä et liene hankaillut
hän ei liene hankaillut
me emme liene hankailleet
te ette liene hankailleet
he eivät liene hankailleet
passiivi: ei liene hankailtu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
hankailla
Aktiivin partisiippi (preesens)
hankaileva
Passiivin partisiippi (preesens)
hankailtava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
hankaillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
hankailtu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.