to deteriorate, to come apart
Preesens (minä)haristun
Imperfekti (minä)haristuin
Verbin haristua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä haristun
sinä haristut
hän haristuu
me haristumme
te haristutte
he haristuvat
passiivi: haristutaan
Preesens (kielteinen)
minä en haristu
sinä et haristu
hän ei haristu
me emme haristu
te ette haristu
he eivät haristu
passiivi: ei haristuta
Imperfekti
minä haristuin
sinä haristuit
hän haristui
me haristuimme
te haristuitte
he haristuivat
passiivi: haristuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en haristunut
sinä et haristunut
hän ei haristunut
me emme haristuneet
te ette haristuneet
he eivät haristuneet
passiivi: ei haristuttu
Perfekti
minä olen haristunut
sinä olet haristunut
hän on haristunut
me olemme haristuneet
te olette haristuneet
he ovat haristuneet
passiivi: on haristuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole haristunut
sinä et ole haristunut
hän ei ole haristunut
me emme ole haristuneet
te ette ole haristuneet
he eivät ole haristuneet
passiivi: ei ole haristuttu
Pluskvamperfekti
minä olin haristunut
sinä olit haristunut
hän oli haristunut
me olimme haristuneet
te olitte haristuneet
he olivat haristuneet
passiivi: oli haristuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut haristunut
sinä et ollut haristunut
hän ei ollut haristunut
me emme olleet haristuneet
te ette olleet haristuneet
he eivät olleet haristuneet
passiivi: ei ollut haristuttu
Konditionaali
Preesens
minä haristuisin
sinä haristuisit
hän haristuisi
me haristuisimme
te haristuisitte
he haristuisivat
passiivi: haristuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en haristuisi
sinä et haristuisi
hän ei haristuisi
me emme haristuisi
te ette haristuisi
he eivät haristuisi
passiivi: ei haristuttaisi
Perfekti
minä olisin haristunut
sinä olisit haristunut
hän olisi haristunut
me olisimme haristuneet
te olisitte haristuneet
he olisivat haristuneet
passiivi: olisi haristuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi haristunut
sinä et olisi haristunut
hän ei olisi haristunut
me emme olisi haristuneet
te ette olisi haristuneet
he eivät olisi haristuneet
passiivi: ei olisi haristuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä haristu
hän haristukoon
me haristukaamme
te haristukaa
he haristukoot
passiivi: haristuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä haristu
hän älköön haristuko
me älkäämme haristuko
te älkää haristuko
he älkööt haristuko
passiivi: älköön haristuttako
Perfekti
hän olkoon haristunut
he olkoot haristuneet
passiivi: olkoon haristuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko haristunut
he älkööt olko haristuneet
passiivi: älköön olko haristuttu
Potentiaali
Preesens
minä haristunen
sinä haristunet
hän haristunee
me haristunemme
te haristunette
he haristunevat
passiivi: haristuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en haristune
sinä et haristune
hän ei haristune
me emme haristune
te ette haristune
he eivät haristune
passiivi: ei haristuttane
Perfekti
minä lienen haristunut
sinä lienet haristunut
hän lienee haristunut
me lienemme haristuneet
te lienette haristuneet
he lienevät haristuneet
passiivi: lienee haristuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene haristunut
sinä et liene haristunut
hän ei liene haristunut
me emme liene haristuneet
te ette liene haristuneet
he eivät liene haristuneet
passiivi: ei liene haristuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
haristua
Aktiivin partisiippi (preesens)
haristuva
Passiivin partisiippi (preesens)
haristuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
haristunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
haristuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.