to deliberate, consider, reflect upon, ponder, think, contemplate
Preesens (minä)harkitsen
Imperfekti (minä)harkitsin
Verbin harkita koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä harkitsen
sinä harkitset
hän harkitsee
me harkitsemme
te harkitsette
he harkitsevat
passiivi: harkitaan
Preesens (kielteinen)
minä en harkitse
sinä et harkitse
hän ei harkitse
me emme harkitse
te ette harkitse
he eivät harkitse
passiivi: ei harkita
Imperfekti
minä harkitsin
sinä harkitsit
hän harkitsi
me harkitsimme
te harkitsitte
he harkitsivat
passiivi: harkittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en harkinnut
sinä et harkinnut
hän ei harkinnut
me emme harkinneet
te ette harkinneet
he eivät harkinneet
passiivi: ei harkittu
Perfekti
minä olen harkinnut
sinä olet harkinnut
hän on harkinnut
me olemme harkinneet
te olette harkinneet
he ovat harkinneet
passiivi: on harkittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole harkinnut
sinä et ole harkinnut
hän ei ole harkinnut
me emme ole harkinneet
te ette ole harkinneet
he eivät ole harkinneet
passiivi: ei ole harkittu
Pluskvamperfekti
minä olin harkinnut
sinä olit harkinnut
hän oli harkinnut
me olimme harkinneet
te olitte harkinneet
he olivat harkinneet
passiivi: oli harkittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut harkinnut
sinä et ollut harkinnut
hän ei ollut harkinnut
me emme olleet harkinneet
te ette olleet harkinneet
he eivät olleet harkinneet
passiivi: ei ollut harkittu
Konditionaali
Preesens
minä harkitsisin
sinä harkitsisit
hän harkitsisi
me harkitsisimme
te harkitsisitte
he harkitsisivat
passiivi: harkittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en harkitsisi
sinä et harkitsisi
hän ei harkitsisi
me emme harkitsisi
te ette harkitsisi
he eivät harkitsisi
passiivi: ei harkittaisi
Perfekti
minä olisin harkinnut
sinä olisit harkinnut
hän olisi harkinnut
me olisimme harkinneet
te olisitte harkinneet
he olisivat harkinneet
passiivi: olisi harkittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi harkinnut
sinä et olisi harkinnut
hän ei olisi harkinnut
me emme olisi harkinneet
te ette olisi harkinneet
he eivät olisi harkinneet
passiivi: ei olisi harkittu
Imperatiivi
Preesens
sinä harkitse
hän harkitkoon
me harkitkaamme
te harkitkaa
he harkitkoot
passiivi: harkittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä harkitse
hän älköön harkitko
me älkäämme harkitko
te älkää harkitko
he älkööt harkitko
passiivi: älköön harkittako
Perfekti
hän olkoon harkinnut
he olkoot harkinneet
passiivi: olkoon harkittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko harkinnut
he älkööt olko harkinneet
passiivi: älköön olko harkittu
Potentiaali
Preesens
minä harkinnen
sinä harkinnet
hän harkinnee
me harkinnemme
te harkinnette
he harkinnevat
passiivi: harkittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en harkinne
sinä et harkinne
hän ei harkinne
me emme harkinne
te ette harkinne
he eivät harkinne
passiivi: ei harkittane
Perfekti
minä lienen harkinnut
sinä lienet harkinnut
hän lienee harkinnut
me lienemme harkinneet
te lienette harkinneet
he lienevät harkinneet
passiivi: lienee harkittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene harkinnut
sinä et liene harkinnut
hän ei liene harkinnut
me emme liene harkinneet
te ette liene harkinneet
he eivät liene harkinneet
passiivi: ei liene harkittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
harkita
Aktiivin partisiippi (preesens)
harkitseva
Passiivin partisiippi (preesens)
harkittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
harkinnut
Passiivin partisiippi (perfekti)
harkittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.