to become annoyed, vexed, upset
Preesens (minä)harmistun
Imperfekti (minä)harmistuin
Verbin harmistua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä harmistun
sinä harmistut
hän harmistuu
me harmistumme
te harmistutte
he harmistuvat
passiivi: harmistutaan
Preesens (kielteinen)
minä en harmistu
sinä et harmistu
hän ei harmistu
me emme harmistu
te ette harmistu
he eivät harmistu
passiivi: ei harmistuta
Imperfekti
minä harmistuin
sinä harmistuit
hän harmistui
me harmistuimme
te harmistuitte
he harmistuivat
passiivi: harmistuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en harmistunut
sinä et harmistunut
hän ei harmistunut
me emme harmistuneet
te ette harmistuneet
he eivät harmistuneet
passiivi: ei harmistuttu
Perfekti
minä olen harmistunut
sinä olet harmistunut
hän on harmistunut
me olemme harmistuneet
te olette harmistuneet
he ovat harmistuneet
passiivi: on harmistuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole harmistunut
sinä et ole harmistunut
hän ei ole harmistunut
me emme ole harmistuneet
te ette ole harmistuneet
he eivät ole harmistuneet
passiivi: ei ole harmistuttu
Pluskvamperfekti
minä olin harmistunut
sinä olit harmistunut
hän oli harmistunut
me olimme harmistuneet
te olitte harmistuneet
he olivat harmistuneet
passiivi: oli harmistuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut harmistunut
sinä et ollut harmistunut
hän ei ollut harmistunut
me emme olleet harmistuneet
te ette olleet harmistuneet
he eivät olleet harmistuneet
passiivi: ei ollut harmistuttu
Konditionaali
Preesens
minä harmistuisin
sinä harmistuisit
hän harmistuisi
me harmistuisimme
te harmistuisitte
he harmistuisivat
passiivi: harmistuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en harmistuisi
sinä et harmistuisi
hän ei harmistuisi
me emme harmistuisi
te ette harmistuisi
he eivät harmistuisi
passiivi: ei harmistuttaisi
Perfekti
minä olisin harmistunut
sinä olisit harmistunut
hän olisi harmistunut
me olisimme harmistuneet
te olisitte harmistuneet
he olisivat harmistuneet
passiivi: olisi harmistuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi harmistunut
sinä et olisi harmistunut
hän ei olisi harmistunut
me emme olisi harmistuneet
te ette olisi harmistuneet
he eivät olisi harmistuneet
passiivi: ei olisi harmistuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä harmistu
hän harmistukoon
me harmistukaamme
te harmistukaa
he harmistukoot
passiivi: harmistuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä harmistu
hän älköön harmistuko
me älkäämme harmistuko
te älkää harmistuko
he älkööt harmistuko
passiivi: älköön harmistuttako
Perfekti
hän olkoon harmistunut
he olkoot harmistuneet
passiivi: olkoon harmistuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko harmistunut
he älkööt olko harmistuneet
passiivi: älköön olko harmistuttu
Potentiaali
Preesens
minä harmistunen
sinä harmistunet
hän harmistunee
me harmistunemme
te harmistunette
he harmistunevat
passiivi: harmistuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en harmistune
sinä et harmistune
hän ei harmistune
me emme harmistune
te ette harmistune
he eivät harmistune
passiivi: ei harmistuttane
Perfekti
minä lienen harmistunut
sinä lienet harmistunut
hän lienee harmistunut
me lienemme harmistuneet
te lienette harmistuneet
he lienevät harmistuneet
passiivi: lienee harmistuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene harmistunut
sinä et liene harmistunut
hän ei liene harmistunut
me emme liene harmistuneet
te ette liene harmistuneet
he eivät liene harmistuneet
passiivi: ei liene harmistuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
harmistua
Aktiivin partisiippi (preesens)
harmistuva
Passiivin partisiippi (preesens)
harmistuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
harmistunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
harmistuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.