to make feel bad; to irritate, annoy, vex, irk
Preesens (minä)harmitan
Imperfekti (minä)harmitin
Verbin harmittaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä harmitan
sinä harmitat
hän harmittaa
me harmitamme
te harmitatte
he harmittavat
passiivi: harmitetaan
Preesens (kielteinen)
minä en harmita
sinä et harmita
hän ei harmita
me emme harmita
te ette harmita
he eivät harmita
passiivi: ei harmiteta
Imperfekti
minä harmitin
sinä harmitit
hän harmitti
me harmitimme
te harmititte
he harmittivat
passiivi: harmitettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en harmittanut
sinä et harmittanut
hän ei harmittanut
me emme harmittaneet
te ette harmittaneet
he eivät harmittaneet
passiivi: ei harmitettu
Perfekti
minä olen harmittanut
sinä olet harmittanut
hän on harmittanut
me olemme harmittaneet
te olette harmittaneet
he ovat harmittaneet
passiivi: on harmitettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole harmittanut
sinä et ole harmittanut
hän ei ole harmittanut
me emme ole harmittaneet
te ette ole harmittaneet
he eivät ole harmittaneet
passiivi: ei ole harmitettu
Pluskvamperfekti
minä olin harmittanut
sinä olit harmittanut
hän oli harmittanut
me olimme harmittaneet
te olitte harmittaneet
he olivat harmittaneet
passiivi: oli harmitettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut harmittanut
sinä et ollut harmittanut
hän ei ollut harmittanut
me emme olleet harmittaneet
te ette olleet harmittaneet
he eivät olleet harmittaneet
passiivi: ei ollut harmitettu
Konditionaali
Preesens
minä harmittaisin
sinä harmittaisit
hän harmittaisi
me harmittaisimme
te harmittaisitte
he harmittaisivat
passiivi: harmitettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en harmittaisi
sinä et harmittaisi
hän ei harmittaisi
me emme harmittaisi
te ette harmittaisi
he eivät harmittaisi
passiivi: ei harmitettaisi
Perfekti
minä olisin harmittanut
sinä olisit harmittanut
hän olisi harmittanut
me olisimme harmittaneet
te olisitte harmittaneet
he olisivat harmittaneet
passiivi: olisi harmitettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi harmittanut
sinä et olisi harmittanut
hän ei olisi harmittanut
me emme olisi harmittaneet
te ette olisi harmittaneet
he eivät olisi harmittaneet
passiivi: ei olisi harmitettu
Imperatiivi
Preesens
sinä harmita
hän harmittakoon
me harmittakaamme
te harmittakaa
he harmittakoot
passiivi: harmitettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä harmita
hän älköön harmittako
me älkäämme harmittako
te älkää harmittako
he älkööt harmittako
passiivi: älköön harmitettako
Perfekti
hän olkoon harmittanut
he olkoot harmittaneet
passiivi: olkoon harmitettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko harmittanut
he älkööt olko harmittaneet
passiivi: älköön olko harmitettu
Potentiaali
Preesens
minä harmittanen
sinä harmittanet
hän harmittanee
me harmittanemme
te harmittanette
he harmittanevat
passiivi: harmitettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en harmittane
sinä et harmittane
hän ei harmittane
me emme harmittane
te ette harmittane
he eivät harmittane
passiivi: ei harmitettane
Perfekti
minä lienen harmittanut
sinä lienet harmittanut
hän lienee harmittanut
me lienemme harmittaneet
te lienette harmittaneet
he lienevät harmittaneet
passiivi: lienee harmitettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene harmittanut
sinä et liene harmittanut
hän ei liene harmittanut
me emme liene harmittaneet
te ette liene harmittaneet
he eivät liene harmittaneet
passiivi: ei liene harmitettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
harmittaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
harmittava
Passiivin partisiippi (preesens)
harmitettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
harmittanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
harmitettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.