alternative form of harppoa
Preesens (minä)harpin
Imperfekti (minä)harpin
Verbin harppia koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä harpin
sinä harpit
hän harppii
me harpimme
te harpitte
he harppivat
passiivi: harpitaan
Preesens (kielteinen)
minä en harpi
sinä et harpi
hän ei harpi
me emme harpi
te ette harpi
he eivät harpi
passiivi: ei harpita
Imperfekti
minä harpin
sinä harpit
hän harppi
me harpimme
te harpitte
he harppivat
passiivi: harpittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en harppinut
sinä et harppinut
hän ei harppinut
me emme harppineet
te ette harppineet
he eivät harppineet
passiivi: ei harpittu
Perfekti
minä olen harppinut
sinä olet harppinut
hän on harppinut
me olemme harppineet
te olette harppineet
he ovat harppineet
passiivi: on harpittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole harppinut
sinä et ole harppinut
hän ei ole harppinut
me emme ole harppineet
te ette ole harppineet
he eivät ole harppineet
passiivi: ei ole harpittu
Pluskvamperfekti
minä olin harppinut
sinä olit harppinut
hän oli harppinut
me olimme harppineet
te olitte harppineet
he olivat harppineet
passiivi: oli harpittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut harppinut
sinä et ollut harppinut
hän ei ollut harppinut
me emme olleet harppineet
te ette olleet harppineet
he eivät olleet harppineet
passiivi: ei ollut harpittu
Konditionaali
Preesens
minä harppisin
sinä harppisit
hän harppisi
me harppisimme
te harppisitte
he harppisivat
passiivi: harpittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en harppisi
sinä et harppisi
hän ei harppisi
me emme harppisi
te ette harppisi
he eivät harppisi
passiivi: ei harpittaisi
Perfekti
minä olisin harppinut
sinä olisit harppinut
hän olisi harppinut
me olisimme harppineet
te olisitte harppineet
he olisivat harppineet
passiivi: olisi harpittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi harppinut
sinä et olisi harppinut
hän ei olisi harppinut
me emme olisi harppineet
te ette olisi harppineet
he eivät olisi harppineet
passiivi: ei olisi harpittu
Imperatiivi
Preesens
sinä harpi
hän harppikoon
me harppikaamme
te harppikaa
he harppikoot
passiivi: harpittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä harpi
hän älköön harppiko
me älkäämme harppiko
te älkää harppiko
he älkööt harppiko
passiivi: älköön harpittako
Perfekti
hän olkoon harppinut
he olkoot harppineet
passiivi: olkoon harpittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko harppinut
he älkööt olko harppineet
passiivi: älköön olko harpittu
Potentiaali
Preesens
minä harppinen
sinä harppinet
hän harppinee
me harppinemme
te harppinette
he harppinevat
passiivi: harpittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en harppine
sinä et harppine
hän ei harppine
me emme harppine
te ette harppine
he eivät harppine
passiivi: ei harpittane
Perfekti
minä lienen harppinut
sinä lienet harppinut
hän lienee harppinut
me lienemme harppineet
te lienette harppineet
he lienevät harppineet
passiivi: lienee harpittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene harppinut
sinä et liene harppinut
hän ei liene harppinut
me emme liene harppineet
te ette liene harppineet
he eivät liene harppineet
passiivi: ei liene harpittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
harppia
Aktiivin partisiippi (preesens)
harppiva
Passiivin partisiippi (preesens)
harpittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
harppinut
Passiivin partisiippi (perfekti)
harpittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.