Verbin harvinaistua taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

harvinaistua
to become rare or rarer
Kotus 52/sanoa
no gradation
Preesens (minä)harvinaistun
Imperfekti (minä)harvinaistuin
Verbin harvinaistua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä harvinaistun
sinä harvinaistut
hän harvinaistuu
me harvinaistumme
te harvinaistutte
he harvinaistuvat
passiivi: harvinaistutaan

Preesens (kielteinen)

minä en harvinaistu
sinä et harvinaistu
hän ei harvinaistu
me emme harvinaistu
te ette harvinaistu
he eivät harvinaistu
passiivi: ei harvinaistuta

Imperfekti

minä harvinaistuin
sinä harvinaistuit
hän harvinaistui
me harvinaistuimme
te harvinaistuitte
he harvinaistuivat
passiivi: harvinaistuttiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en harvinaistunut
sinä et harvinaistunut
hän ei harvinaistunut
me emme harvinaistuneet
te ette harvinaistuneet
he eivät harvinaistuneet
passiivi: ei harvinaistuttu

Perfekti

minä olen harvinaistunut
sinä olet harvinaistunut
hän on harvinaistunut
me olemme harvinaistuneet
te olette harvinaistuneet
he ovat harvinaistuneet
passiivi: on harvinaistuttu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole harvinaistunut
sinä et ole harvinaistunut
hän ei ole harvinaistunut
me emme ole harvinaistuneet
te ette ole harvinaistuneet
he eivät ole harvinaistuneet
passiivi: ei ole harvinaistuttu

Pluskvamperfekti

minä olin harvinaistunut
sinä olit harvinaistunut
hän oli harvinaistunut
me olimme harvinaistuneet
te olitte harvinaistuneet
he olivat harvinaistuneet
passiivi: oli harvinaistuttu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut harvinaistunut
sinä et ollut harvinaistunut
hän ei ollut harvinaistunut
me emme olleet harvinaistuneet
te ette olleet harvinaistuneet
he eivät olleet harvinaistuneet
passiivi: ei ollut harvinaistuttu

Konditionaali

Preesens

minä harvinaistuisin
sinä harvinaistuisit
hän harvinaistuisi
me harvinaistuisimme
te harvinaistuisitte
he harvinaistuisivat
passiivi: harvinaistuttaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en harvinaistuisi
sinä et harvinaistuisi
hän ei harvinaistuisi
me emme harvinaistuisi
te ette harvinaistuisi
he eivät harvinaistuisi
passiivi: ei harvinaistuttaisi

Perfekti

minä olisin harvinaistunut
sinä olisit harvinaistunut
hän olisi harvinaistunut
me olisimme harvinaistuneet
te olisitte harvinaistuneet
he olisivat harvinaistuneet
passiivi: olisi harvinaistuttu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi harvinaistunut
sinä et olisi harvinaistunut
hän ei olisi harvinaistunut
me emme olisi harvinaistuneet
te ette olisi harvinaistuneet
he eivät olisi harvinaistuneet
passiivi: ei olisi harvinaistuttu

Imperatiivi

Preesens

sinä harvinaistu
hän harvinaistukoon
me harvinaistukaamme
te harvinaistukaa
he harvinaistukoot
passiivi: harvinaistuttakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä harvinaistu
hän älköön harvinaistuko
me älkäämme harvinaistuko
te älkää harvinaistuko
he älkööt harvinaistuko
passiivi: älköön harvinaistuttako

Perfekti

hän olkoon harvinaistunut
he olkoot harvinaistuneet
passiivi: olkoon harvinaistuttu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko harvinaistunut
he älkööt olko harvinaistuneet
passiivi: älköön olko harvinaistuttu

Potentiaali

Preesens

minä harvinaistunen
sinä harvinaistunet
hän harvinaistunee
me harvinaistunemme
te harvinaistunette
he harvinaistunevat
passiivi: harvinaistuttaneen

Preesens (kielteinen)

minä en harvinaistune
sinä et harvinaistune
hän ei harvinaistune
me emme harvinaistune
te ette harvinaistune
he eivät harvinaistune
passiivi: ei harvinaistuttane

Perfekti

minä lienen harvinaistunut
sinä lienet harvinaistunut
hän lienee harvinaistunut
me lienemme harvinaistuneet
te lienette harvinaistuneet
he lienevät harvinaistuneet
passiivi: lienee harvinaistuttu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene harvinaistunut
sinä et liene harvinaistunut
hän ei liene harvinaistunut
me emme liene harvinaistuneet
te ette liene harvinaistuneet
he eivät liene harvinaistuneet
passiivi: ei liene harvinaistuttu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

harvinaistua

Aktiivin partisiippi (preesens)

harvinaistuva

Passiivin partisiippi (preesens)

harvinaistuttava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

harvinaistunut

Passiivin partisiippi (perfekti)

harvinaistuttu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.