to be crushed, be ground (into smaller pieces)
Preesens (minä)hienonnun
Imperfekti (minä)hienonnuin
Verbin hienontua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä hienonnun
sinä hienonnut
hän hienontuu
me hienonnumme
te hienonnutte
he hienontuvat
passiivi: hienonnutaan
Preesens (kielteinen)
minä en hienonnu
sinä et hienonnu
hän ei hienonnu
me emme hienonnu
te ette hienonnu
he eivät hienonnu
passiivi: ei hienonnuta
Imperfekti
minä hienonnuin
sinä hienonnuit
hän hienontui
me hienonnuimme
te hienonnuitte
he hienontuivat
passiivi: hienonnuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en hienontunut
sinä et hienontunut
hän ei hienontunut
me emme hienontuneet
te ette hienontuneet
he eivät hienontuneet
passiivi: ei hienonnuttu
Perfekti
minä olen hienontunut
sinä olet hienontunut
hän on hienontunut
me olemme hienontuneet
te olette hienontuneet
he ovat hienontuneet
passiivi: on hienonnuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole hienontunut
sinä et ole hienontunut
hän ei ole hienontunut
me emme ole hienontuneet
te ette ole hienontuneet
he eivät ole hienontuneet
passiivi: ei ole hienonnuttu
Pluskvamperfekti
minä olin hienontunut
sinä olit hienontunut
hän oli hienontunut
me olimme hienontuneet
te olitte hienontuneet
he olivat hienontuneet
passiivi: oli hienonnuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut hienontunut
sinä et ollut hienontunut
hän ei ollut hienontunut
me emme olleet hienontuneet
te ette olleet hienontuneet
he eivät olleet hienontuneet
passiivi: ei ollut hienonnuttu
Konditionaali
Preesens
minä hienontuisin
sinä hienontuisit
hän hienontuisi
me hienontuisimme
te hienontuisitte
he hienontuisivat
passiivi: hienonnuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en hienontuisi
sinä et hienontuisi
hän ei hienontuisi
me emme hienontuisi
te ette hienontuisi
he eivät hienontuisi
passiivi: ei hienonnuttaisi
Perfekti
minä olisin hienontunut
sinä olisit hienontunut
hän olisi hienontunut
me olisimme hienontuneet
te olisitte hienontuneet
he olisivat hienontuneet
passiivi: olisi hienonnuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi hienontunut
sinä et olisi hienontunut
hän ei olisi hienontunut
me emme olisi hienontuneet
te ette olisi hienontuneet
he eivät olisi hienontuneet
passiivi: ei olisi hienonnuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä hienonnu
hän hienontukoon
me hienontukaamme
te hienontukaa
he hienontukoot
passiivi: hienonnuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä hienonnu
hän älköön hienontuko
me älkäämme hienontuko
te älkää hienontuko
he älkööt hienontuko
passiivi: älköön hienonnuttako
Perfekti
hän olkoon hienontunut
he olkoot hienontuneet
passiivi: olkoon hienonnuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko hienontunut
he älkööt olko hienontuneet
passiivi: älköön olko hienonnuttu
Potentiaali
Preesens
minä hienontunen
sinä hienontunet
hän hienontunee
me hienontunemme
te hienontunette
he hienontunevat
passiivi: hienonnuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en hienontune
sinä et hienontune
hän ei hienontune
me emme hienontune
te ette hienontune
he eivät hienontune
passiivi: ei hienonnuttane
Perfekti
minä lienen hienontunut
sinä lienet hienontunut
hän lienee hienontunut
me lienemme hienontuneet
te lienette hienontuneet
he lienevät hienontuneet
passiivi: lienee hienonnuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene hienontunut
sinä et liene hienontunut
hän ei liene hienontunut
me emme liene hienontuneet
te ette liene hienontuneet
he eivät liene hienontuneet
passiivi: ei liene hienonnuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
hienontua
Aktiivin partisiippi (preesens)
hienontuva
Passiivin partisiippi (preesens)
hienonnuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
hienontunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
hienonnuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.