to give oneself airs, to pose, to act fancy
Preesens (minä)hienostelen
Imperfekti (minä)hienostelin
Verbin hienostella koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä hienostelen
sinä hienostelet
hän hienostelee
me hienostelemme
te hienostelette
he hienostelevat
passiivi: hienostellaan
Preesens (kielteinen)
minä en hienostele
sinä et hienostele
hän ei hienostele
me emme hienostele
te ette hienostele
he eivät hienostele
passiivi: ei hienostella
Imperfekti
minä hienostelin
sinä hienostelit
hän hienosteli
me hienostelimme
te hienostelitte
he hienostelivat
passiivi: hienosteltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en hienostellut
sinä et hienostellut
hän ei hienostellut
me emme hienostelleet
te ette hienostelleet
he eivät hienostelleet
passiivi: ei hienosteltu
Perfekti
minä olen hienostellut
sinä olet hienostellut
hän on hienostellut
me olemme hienostelleet
te olette hienostelleet
he ovat hienostelleet
passiivi: on hienosteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole hienostellut
sinä et ole hienostellut
hän ei ole hienostellut
me emme ole hienostelleet
te ette ole hienostelleet
he eivät ole hienostelleet
passiivi: ei ole hienosteltu
Pluskvamperfekti
minä olin hienostellut
sinä olit hienostellut
hän oli hienostellut
me olimme hienostelleet
te olitte hienostelleet
he olivat hienostelleet
passiivi: oli hienosteltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut hienostellut
sinä et ollut hienostellut
hän ei ollut hienostellut
me emme olleet hienostelleet
te ette olleet hienostelleet
he eivät olleet hienostelleet
passiivi: ei ollut hienosteltu
Konditionaali
Preesens
minä hienostelisin
sinä hienostelisit
hän hienostelisi
me hienostelisimme
te hienostelisitte
he hienostelisivat
passiivi: hienosteltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en hienostelisi
sinä et hienostelisi
hän ei hienostelisi
me emme hienostelisi
te ette hienostelisi
he eivät hienostelisi
passiivi: ei hienosteltaisi
Perfekti
minä olisin hienostellut
sinä olisit hienostellut
hän olisi hienostellut
me olisimme hienostelleet
te olisitte hienostelleet
he olisivat hienostelleet
passiivi: olisi hienosteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi hienostellut
sinä et olisi hienostellut
hän ei olisi hienostellut
me emme olisi hienostelleet
te ette olisi hienostelleet
he eivät olisi hienostelleet
passiivi: ei olisi hienosteltu
Imperatiivi
Preesens
sinä hienostele
hän hienostelkoon
me hienostelkaamme
te hienostelkaa
he hienostelkoot
passiivi: hienosteltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä hienostele
hän älköön hienostelko
me älkäämme hienostelko
te älkää hienostelko
he älkööt hienostelko
passiivi: älköön hienosteltako
Perfekti
hän olkoon hienostellut
he olkoot hienostelleet
passiivi: olkoon hienosteltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko hienostellut
he älkööt olko hienostelleet
passiivi: älköön olko hienosteltu
Potentiaali
Preesens
minä hienostellen
sinä hienostellet
hän hienostellee
me hienostellemme
te hienostellette
he hienostellevat
passiivi: hienosteltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en hienostelle
sinä et hienostelle
hän ei hienostelle
me emme hienostelle
te ette hienostelle
he eivät hienostelle
passiivi: ei hienosteltane
Perfekti
minä lienen hienostellut
sinä lienet hienostellut
hän lienee hienostellut
me lienemme hienostelleet
te lienette hienostelleet
he lienevät hienostelleet
passiivi: lienee hienosteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene hienostellut
sinä et liene hienostellut
hän ei liene hienostellut
me emme liene hienostelleet
te ette liene hienostelleet
he eivät liene hienostelleet
passiivi: ei liene hienosteltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
hienostella
Aktiivin partisiippi (preesens)
hienosteleva
Passiivin partisiippi (preesens)
hienosteltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
hienostellut
Passiivin partisiippi (perfekti)
hienosteltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.