to become classy, elegant, sophisticated, refined
Preesens (minä)hienostun
Imperfekti (minä)hienostuin
Verbin hienostua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä hienostun
sinä hienostut
hän hienostuu
me hienostumme
te hienostutte
he hienostuvat
passiivi: hienostutaan
Preesens (kielteinen)
minä en hienostu
sinä et hienostu
hän ei hienostu
me emme hienostu
te ette hienostu
he eivät hienostu
passiivi: ei hienostuta
Imperfekti
minä hienostuin
sinä hienostuit
hän hienostui
me hienostuimme
te hienostuitte
he hienostuivat
passiivi: hienostuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en hienostunut
sinä et hienostunut
hän ei hienostunut
me emme hienostuneet
te ette hienostuneet
he eivät hienostuneet
passiivi: ei hienostuttu
Perfekti
minä olen hienostunut
sinä olet hienostunut
hän on hienostunut
me olemme hienostuneet
te olette hienostuneet
he ovat hienostuneet
passiivi: on hienostuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole hienostunut
sinä et ole hienostunut
hän ei ole hienostunut
me emme ole hienostuneet
te ette ole hienostuneet
he eivät ole hienostuneet
passiivi: ei ole hienostuttu
Pluskvamperfekti
minä olin hienostunut
sinä olit hienostunut
hän oli hienostunut
me olimme hienostuneet
te olitte hienostuneet
he olivat hienostuneet
passiivi: oli hienostuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut hienostunut
sinä et ollut hienostunut
hän ei ollut hienostunut
me emme olleet hienostuneet
te ette olleet hienostuneet
he eivät olleet hienostuneet
passiivi: ei ollut hienostuttu
Konditionaali
Preesens
minä hienostuisin
sinä hienostuisit
hän hienostuisi
me hienostuisimme
te hienostuisitte
he hienostuisivat
passiivi: hienostuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en hienostuisi
sinä et hienostuisi
hän ei hienostuisi
me emme hienostuisi
te ette hienostuisi
he eivät hienostuisi
passiivi: ei hienostuttaisi
Perfekti
minä olisin hienostunut
sinä olisit hienostunut
hän olisi hienostunut
me olisimme hienostuneet
te olisitte hienostuneet
he olisivat hienostuneet
passiivi: olisi hienostuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi hienostunut
sinä et olisi hienostunut
hän ei olisi hienostunut
me emme olisi hienostuneet
te ette olisi hienostuneet
he eivät olisi hienostuneet
passiivi: ei olisi hienostuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä hienostu
hän hienostukoon
me hienostukaamme
te hienostukaa
he hienostukoot
passiivi: hienostuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä hienostu
hän älköön hienostuko
me älkäämme hienostuko
te älkää hienostuko
he älkööt hienostuko
passiivi: älköön hienostuttako
Perfekti
hän olkoon hienostunut
he olkoot hienostuneet
passiivi: olkoon hienostuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko hienostunut
he älkööt olko hienostuneet
passiivi: älköön olko hienostuttu
Potentiaali
Preesens
minä hienostunen
sinä hienostunet
hän hienostunee
me hienostunemme
te hienostunette
he hienostunevat
passiivi: hienostuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en hienostune
sinä et hienostune
hän ei hienostune
me emme hienostune
te ette hienostune
he eivät hienostune
passiivi: ei hienostuttane
Perfekti
minä lienen hienostunut
sinä lienet hienostunut
hän lienee hienostunut
me lienemme hienostuneet
te lienette hienostuneet
he lienevät hienostuneet
passiivi: lienee hienostuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene hienostunut
sinä et liene hienostunut
hän ei liene hienostunut
me emme liene hienostuneet
te ette liene hienostuneet
he eivät liene hienostuneet
passiivi: ei liene hienostuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
hienostua
Aktiivin partisiippi (preesens)
hienostuva
Passiivin partisiippi (preesens)
hienostuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
hienostunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
hienostuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.