to pulverize (to be rendered into dust or powder)
Preesens (minä)hienonen
Imperfekti (minä)hienonin
Verbin hienota koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä hienonen
sinä hienonet
hän hienonee
me hienonemme
te hienonette
he hienonevat
passiivi: hienotaan
Preesens (kielteinen)
minä en hienone
sinä et hienone
hän ei hienone
me emme hienone
te ette hienone
he eivät hienone
passiivi: ei hienota
Imperfekti
minä hienonin
sinä hienonit
hän hienoni
me hienonimme
te hienonitte
he hienonivat
passiivi: hienottiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en hienonnut
sinä et hienonnut
hän ei hienonnut
me emme hienonneet
te ette hienonneet
he eivät hienonneet
passiivi: ei hienottu
Perfekti
minä olen hienonnut
sinä olet hienonnut
hän on hienonnut
me olemme hienonneet
te olette hienonneet
he ovat hienonneet
passiivi: on hienottu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole hienonnut
sinä et ole hienonnut
hän ei ole hienonnut
me emme ole hienonneet
te ette ole hienonneet
he eivät ole hienonneet
passiivi: ei ole hienottu
Pluskvamperfekti
minä olin hienonnut
sinä olit hienonnut
hän oli hienonnut
me olimme hienonneet
te olitte hienonneet
he olivat hienonneet
passiivi: oli hienottu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut hienonnut
sinä et ollut hienonnut
hän ei ollut hienonnut
me emme olleet hienonneet
te ette olleet hienonneet
he eivät olleet hienonneet
passiivi: ei ollut hienottu
Konditionaali
Preesens
minä hienonisin
sinä hienonisit
hän hienonisi
me hienonisimme
te hienonisitte
he hienonisivat
passiivi: hienottaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en hienonisi
sinä et hienonisi
hän ei hienonisi
me emme hienonisi
te ette hienonisi
he eivät hienonisi
passiivi: ei hienottaisi
Perfekti
minä olisin hienonnut
sinä olisit hienonnut
hän olisi hienonnut
me olisimme hienonneet
te olisitte hienonneet
he olisivat hienonneet
passiivi: olisi hienottu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi hienonnut
sinä et olisi hienonnut
hän ei olisi hienonnut
me emme olisi hienonneet
te ette olisi hienonneet
he eivät olisi hienonneet
passiivi: ei olisi hienottu
Imperatiivi
Preesens
sinä hienone
hän hienotkoon
me hienotkaamme
te hienotkaa
he hienotkoot
passiivi: hienottakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä hienone
hän älköön hienotko
me älkäämme hienotko
te älkää hienotko
he älkööt hienotko
passiivi: älköön hienottako
Perfekti
hän olkoon hienonnut
he olkoot hienonneet
passiivi: olkoon hienottu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko hienonnut
he älkööt olko hienonneet
passiivi: älköön olko hienottu
Potentiaali
Preesens
minä hienonnen
sinä hienonnet
hän hienonnee
me hienonnemme
te hienonnette
he hienonnevat
passiivi: hienottaneen
Preesens (kielteinen)
minä en hienonne
sinä et hienonne
hän ei hienonne
me emme hienonne
te ette hienonne
he eivät hienonne
passiivi: ei hienottane
Perfekti
minä lienen hienonnut
sinä lienet hienonnut
hän lienee hienonnut
me lienemme hienonneet
te lienette hienonneet
he lienevät hienonneet
passiivi: lienee hienottu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene hienonnut
sinä et liene hienonnut
hän ei liene hienonnut
me emme liene hienonneet
te ette liene hienonneet
he eivät liene hienonneet
passiivi: ei liene hienottu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
hienota
Aktiivin partisiippi (preesens)
hienoneva
Passiivin partisiippi (preesens)
hienottava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
hienonnut
Passiivin partisiippi (perfekti)
hienottu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.