to wheeze
Preesens (minä)hingun
Imperfekti (minä)hinguin
Verbin hinkua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä hingun
sinä hingut
hän hinkuu
me hingumme
te hingutte
he hinkuvat
passiivi: hingutaan
Preesens (kielteinen)
minä en hingu
sinä et hingu
hän ei hingu
me emme hingu
te ette hingu
he eivät hingu
passiivi: ei hinguta
Imperfekti
minä hinguin
sinä hinguit
hän hinkui
me hinguimme
te hinguitte
he hinkuivat
passiivi: hinguttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en hinkunut
sinä et hinkunut
hän ei hinkunut
me emme hinkuneet
te ette hinkuneet
he eivät hinkuneet
passiivi: ei hinguttu
Perfekti
minä olen hinkunut
sinä olet hinkunut
hän on hinkunut
me olemme hinkuneet
te olette hinkuneet
he ovat hinkuneet
passiivi: on hinguttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole hinkunut
sinä et ole hinkunut
hän ei ole hinkunut
me emme ole hinkuneet
te ette ole hinkuneet
he eivät ole hinkuneet
passiivi: ei ole hinguttu
Pluskvamperfekti
minä olin hinkunut
sinä olit hinkunut
hän oli hinkunut
me olimme hinkuneet
te olitte hinkuneet
he olivat hinkuneet
passiivi: oli hinguttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut hinkunut
sinä et ollut hinkunut
hän ei ollut hinkunut
me emme olleet hinkuneet
te ette olleet hinkuneet
he eivät olleet hinkuneet
passiivi: ei ollut hinguttu
Konditionaali
Preesens
minä hinkuisin
sinä hinkuisit
hän hinkuisi
me hinkuisimme
te hinkuisitte
he hinkuisivat
passiivi: hinguttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en hinkuisi
sinä et hinkuisi
hän ei hinkuisi
me emme hinkuisi
te ette hinkuisi
he eivät hinkuisi
passiivi: ei hinguttaisi
Perfekti
minä olisin hinkunut
sinä olisit hinkunut
hän olisi hinkunut
me olisimme hinkuneet
te olisitte hinkuneet
he olisivat hinkuneet
passiivi: olisi hinguttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi hinkunut
sinä et olisi hinkunut
hän ei olisi hinkunut
me emme olisi hinkuneet
te ette olisi hinkuneet
he eivät olisi hinkuneet
passiivi: ei olisi hinguttu
Imperatiivi
Preesens
sinä hingu
hän hinkukoon
me hinkukaamme
te hinkukaa
he hinkukoot
passiivi: hinguttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä hingu
hän älköön hinkuko
me älkäämme hinkuko
te älkää hinkuko
he älkööt hinkuko
passiivi: älköön hinguttako
Perfekti
hän olkoon hinkunut
he olkoot hinkuneet
passiivi: olkoon hinguttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko hinkunut
he älkööt olko hinkuneet
passiivi: älköön olko hinguttu
Potentiaali
Preesens
minä hinkunen
sinä hinkunet
hän hinkunee
me hinkunemme
te hinkunette
he hinkunevat
passiivi: hinguttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en hinkune
sinä et hinkune
hän ei hinkune
me emme hinkune
te ette hinkune
he eivät hinkune
passiivi: ei hinguttane
Perfekti
minä lienen hinkunut
sinä lienet hinkunut
hän lienee hinkunut
me lienemme hinkuneet
te lienette hinkuneet
he lienevät hinkuneet
passiivi: lienee hinguttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene hinkunut
sinä et liene hinkunut
hän ei liene hinkunut
me emme liene hinkuneet
te ette liene hinkuneet
he eivät liene hinkuneet
passiivi: ei liene hinguttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
hinkua
Aktiivin partisiippi (preesens)
hinkuva
Passiivin partisiippi (preesens)
hinguttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
hinkunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
hinguttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.