Verbin hokea taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

hokea
to repeat (utter over and over again)
Kotus 58*D/laskea
k–∅ gradation
Preesens (minä)hoen
Imperfekti (minä)hoin
Verbin hokea koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä hoen
sinä hoet
hän hokee
me hoemme
te hoette
he hokevat
passiivi: hoetaan

Preesens (kielteinen)

minä en hoe
sinä et hoe
hän ei hoe
me emme hoe
te ette hoe
he eivät hoe
passiivi: ei hoeta

Imperfekti

minä hoin
sinä hoit
hän hoki
me hoimme
te hoitte
he hokivat
passiivi: hoettiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en hokenut
sinä et hokenut
hän ei hokenut
me emme hokeneet
te ette hokeneet
he eivät hokeneet
passiivi: ei hoettu

Perfekti

minä olen hokenut
sinä olet hokenut
hän on hokenut
me olemme hokeneet
te olette hokeneet
he ovat hokeneet
passiivi: on hoettu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole hokenut
sinä et ole hokenut
hän ei ole hokenut
me emme ole hokeneet
te ette ole hokeneet
he eivät ole hokeneet
passiivi: ei ole hoettu

Pluskvamperfekti

minä olin hokenut
sinä olit hokenut
hän oli hokenut
me olimme hokeneet
te olitte hokeneet
he olivat hokeneet
passiivi: oli hoettu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut hokenut
sinä et ollut hokenut
hän ei ollut hokenut
me emme olleet hokeneet
te ette olleet hokeneet
he eivät olleet hokeneet
passiivi: ei ollut hoettu

Konditionaali

Preesens

minä hokisin
sinä hokisit
hän hokisi
me hokisimme
te hokisitte
he hokisivat
passiivi: hoettaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en hokisi
sinä et hokisi
hän ei hokisi
me emme hokisi
te ette hokisi
he eivät hokisi
passiivi: ei hoettaisi

Perfekti

minä olisin hokenut
sinä olisit hokenut
hän olisi hokenut
me olisimme hokeneet
te olisitte hokeneet
he olisivat hokeneet
passiivi: olisi hoettu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi hokenut
sinä et olisi hokenut
hän ei olisi hokenut
me emme olisi hokeneet
te ette olisi hokeneet
he eivät olisi hokeneet
passiivi: ei olisi hoettu

Imperatiivi

Preesens

sinä hoe
hän hokekoon
me hokekaamme
te hokekaa
he hokekoot
passiivi: hoettakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä hoe
hän älköön hokeko
me älkäämme hokeko
te älkää hokeko
he älkööt hokeko
passiivi: älköön hoettako

Perfekti

hän olkoon hokenut
he olkoot hokeneet
passiivi: olkoon hoettu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko hokenut
he älkööt olko hokeneet
passiivi: älköön olko hoettu

Potentiaali

Preesens

minä hokenen
sinä hokenet
hän hokenee
me hokenemme
te hokenette
he hokenevat
passiivi: hoettaneen

Preesens (kielteinen)

minä en hokene
sinä et hokene
hän ei hokene
me emme hokene
te ette hokene
he eivät hokene
passiivi: ei hoettane

Perfekti

minä lienen hokenut
sinä lienet hokenut
hän lienee hokenut
me lienemme hokeneet
te lienette hokeneet
he lienevät hokeneet
passiivi: lienee hoettu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene hokenut
sinä et liene hokenut
hän ei liene hokenut
me emme liene hokeneet
te ette liene hokeneet
he eivät liene hokeneet
passiivi: ei liene hoettu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

hokea

Aktiivin partisiippi (preesens)

hokeva

Passiivin partisiippi (preesens)

hoettava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

hokenut

Passiivin partisiippi (perfekti)

hoettu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.