to destabilize, sway
Preesens (minä)horjutan
Imperfekti (minä)horjutin
Verbin horjuttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä horjutan
sinä horjutat
hän horjuttaa
me horjutamme
te horjutatte
he horjuttavat
passiivi: horjutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en horjuta
sinä et horjuta
hän ei horjuta
me emme horjuta
te ette horjuta
he eivät horjuta
passiivi: ei horjuteta
Imperfekti
minä horjutin
sinä horjutit
hän horjutti
me horjutimme
te horjutitte
he horjuttivat
passiivi: horjutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en horjuttanut
sinä et horjuttanut
hän ei horjuttanut
me emme horjuttaneet
te ette horjuttaneet
he eivät horjuttaneet
passiivi: ei horjutettu
Perfekti
minä olen horjuttanut
sinä olet horjuttanut
hän on horjuttanut
me olemme horjuttaneet
te olette horjuttaneet
he ovat horjuttaneet
passiivi: on horjutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole horjuttanut
sinä et ole horjuttanut
hän ei ole horjuttanut
me emme ole horjuttaneet
te ette ole horjuttaneet
he eivät ole horjuttaneet
passiivi: ei ole horjutettu
Pluskvamperfekti
minä olin horjuttanut
sinä olit horjuttanut
hän oli horjuttanut
me olimme horjuttaneet
te olitte horjuttaneet
he olivat horjuttaneet
passiivi: oli horjutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut horjuttanut
sinä et ollut horjuttanut
hän ei ollut horjuttanut
me emme olleet horjuttaneet
te ette olleet horjuttaneet
he eivät olleet horjuttaneet
passiivi: ei ollut horjutettu
Konditionaali
Preesens
minä horjuttaisin
sinä horjuttaisit
hän horjuttaisi
me horjuttaisimme
te horjuttaisitte
he horjuttaisivat
passiivi: horjutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en horjuttaisi
sinä et horjuttaisi
hän ei horjuttaisi
me emme horjuttaisi
te ette horjuttaisi
he eivät horjuttaisi
passiivi: ei horjutettaisi
Perfekti
minä olisin horjuttanut
sinä olisit horjuttanut
hän olisi horjuttanut
me olisimme horjuttaneet
te olisitte horjuttaneet
he olisivat horjuttaneet
passiivi: olisi horjutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi horjuttanut
sinä et olisi horjuttanut
hän ei olisi horjuttanut
me emme olisi horjuttaneet
te ette olisi horjuttaneet
he eivät olisi horjuttaneet
passiivi: ei olisi horjutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä horjuta
hän horjuttakoon
me horjuttakaamme
te horjuttakaa
he horjuttakoot
passiivi: horjutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä horjuta
hän älköön horjuttako
me älkäämme horjuttako
te älkää horjuttako
he älkööt horjuttako
passiivi: älköön horjutettako
Perfekti
hän olkoon horjuttanut
he olkoot horjuttaneet
passiivi: olkoon horjutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko horjuttanut
he älkööt olko horjuttaneet
passiivi: älköön olko horjutettu
Potentiaali
Preesens
minä horjuttanen
sinä horjuttanet
hän horjuttanee
me horjuttanemme
te horjuttanette
he horjuttanevat
passiivi: horjutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en horjuttane
sinä et horjuttane
hän ei horjuttane
me emme horjuttane
te ette horjuttane
he eivät horjuttane
passiivi: ei horjutettane
Perfekti
minä lienen horjuttanut
sinä lienet horjuttanut
hän lienee horjuttanut
me lienemme horjuttaneet
te lienette horjuttaneet
he lienevät horjuttaneet
passiivi: lienee horjutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene horjuttanut
sinä et liene horjuttanut
hän ei liene horjuttanut
me emme liene horjuttaneet
te ette liene horjuttaneet
he eivät liene horjuttaneet
passiivi: ei liene horjutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
horjuttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
horjuttava
Passiivin partisiippi (preesens)
horjutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
horjuttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
horjutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.