to rave (speak or write incoherently)
Preesens (minä)hourin
Imperfekti (minä)hourin
Verbin houria koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä hourin
sinä hourit
hän hourii
me hourimme
te houritte
he hourivat
passiivi: houritaan
Preesens (kielteinen)
minä en houri
sinä et houri
hän ei houri
me emme houri
te ette houri
he eivät houri
passiivi: ei hourita
Imperfekti
minä hourin
sinä hourit
hän houri
me hourimme
te houritte
he hourivat
passiivi: hourittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en hourinut
sinä et hourinut
hän ei hourinut
me emme hourineet
te ette hourineet
he eivät hourineet
passiivi: ei hourittu
Perfekti
minä olen hourinut
sinä olet hourinut
hän on hourinut
me olemme hourineet
te olette hourineet
he ovat hourineet
passiivi: on hourittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole hourinut
sinä et ole hourinut
hän ei ole hourinut
me emme ole hourineet
te ette ole hourineet
he eivät ole hourineet
passiivi: ei ole hourittu
Pluskvamperfekti
minä olin hourinut
sinä olit hourinut
hän oli hourinut
me olimme hourineet
te olitte hourineet
he olivat hourineet
passiivi: oli hourittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut hourinut
sinä et ollut hourinut
hän ei ollut hourinut
me emme olleet hourineet
te ette olleet hourineet
he eivät olleet hourineet
passiivi: ei ollut hourittu
Konditionaali
Preesens
minä hourisin
sinä hourisit
hän hourisi
me hourisimme
te hourisitte
he hourisivat
passiivi: hourittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en hourisi
sinä et hourisi
hän ei hourisi
me emme hourisi
te ette hourisi
he eivät hourisi
passiivi: ei hourittaisi
Perfekti
minä olisin hourinut
sinä olisit hourinut
hän olisi hourinut
me olisimme hourineet
te olisitte hourineet
he olisivat hourineet
passiivi: olisi hourittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi hourinut
sinä et olisi hourinut
hän ei olisi hourinut
me emme olisi hourineet
te ette olisi hourineet
he eivät olisi hourineet
passiivi: ei olisi hourittu
Imperatiivi
Preesens
sinä houri
hän hourikoon
me hourikaamme
te hourikaa
he hourikoot
passiivi: hourittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä houri
hän älköön houriko
me älkäämme houriko
te älkää houriko
he älkööt houriko
passiivi: älköön hourittako
Perfekti
hän olkoon hourinut
he olkoot hourineet
passiivi: olkoon hourittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko hourinut
he älkööt olko hourineet
passiivi: älköön olko hourittu
Potentiaali
Preesens
minä hourinen
sinä hourinet
hän hourinee
me hourinemme
te hourinette
he hourinevat
passiivi: hourittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en hourine
sinä et hourine
hän ei hourine
me emme hourine
te ette hourine
he eivät hourine
passiivi: ei hourittane
Perfekti
minä lienen hourinut
sinä lienet hourinut
hän lienee hourinut
me lienemme hourineet
te lienette hourineet
he lienevät hourineet
passiivi: lienee hourittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene hourinut
sinä et liene hourinut
hän ei liene hourinut
me emme liene hourineet
te ette liene hourineet
he eivät liene hourineet
passiivi: ei liene hourittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
houria
Aktiivin partisiippi (preesens)
houriva
Passiivin partisiippi (preesens)
hourittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
hourinut
Passiivin partisiippi (perfekti)
hourittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.