to call out, holler (to vocalize audibly; announce)
Muita merkityksiä: synonym of huikkia
Preesens (minä)huikkaan
Imperfekti (minä)huikkasin
Verbin huikata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä huikkaan
sinä huikkaat
hän huikkaa
me huikkaamme
te huikkaatte
he huikkaavat
passiivi: huikataan
Preesens (kielteinen)
minä en huikkaa
sinä et huikkaa
hän ei huikkaa
me emme huikkaa
te ette huikkaa
he eivät huikkaa
passiivi: ei huikata
Imperfekti
minä huikkasin
sinä huikkasit
hän huikkasi
me huikkasimme
te huikkasitte
he huikkasivat
passiivi: huikattiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en huikannut
sinä et huikannut
hän ei huikannut
me emme huikanneet
te ette huikanneet
he eivät huikanneet
passiivi: ei huikattu
Perfekti
minä olen huikannut
sinä olet huikannut
hän on huikannut
me olemme huikanneet
te olette huikanneet
he ovat huikanneet
passiivi: on huikattu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole huikannut
sinä et ole huikannut
hän ei ole huikannut
me emme ole huikanneet
te ette ole huikanneet
he eivät ole huikanneet
passiivi: ei ole huikattu
Pluskvamperfekti
minä olin huikannut
sinä olit huikannut
hän oli huikannut
me olimme huikanneet
te olitte huikanneet
he olivat huikanneet
passiivi: oli huikattu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut huikannut
sinä et ollut huikannut
hän ei ollut huikannut
me emme olleet huikanneet
te ette olleet huikanneet
he eivät olleet huikanneet
passiivi: ei ollut huikattu
Konditionaali
Preesens
minä huikkaisin
sinä huikkaisit
hän huikkaisi
me huikkaisimme
te huikkaisitte
he huikkaisivat
passiivi: huikattaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en huikkaisi
sinä et huikkaisi
hän ei huikkaisi
me emme huikkaisi
te ette huikkaisi
he eivät huikkaisi
passiivi: ei huikattaisi
Perfekti
minä olisin huikannut
sinä olisit huikannut
hän olisi huikannut
me olisimme huikanneet
te olisitte huikanneet
he olisivat huikanneet
passiivi: olisi huikattu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi huikannut
sinä et olisi huikannut
hän ei olisi huikannut
me emme olisi huikanneet
te ette olisi huikanneet
he eivät olisi huikanneet
passiivi: ei olisi huikattu
Imperatiivi
Preesens
sinä huikkaa
hän huikatkoon
me huikatkaamme
te huikatkaa
he huikatkoot
passiivi: huikattakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä huikkaa
hän älköön huikatko
me älkäämme huikatko
te älkää huikatko
he älkööt huikatko
passiivi: älköön huikattako
Perfekti
hän olkoon huikannut
he olkoot huikanneet
passiivi: olkoon huikattu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko huikannut
he älkööt olko huikanneet
passiivi: älköön olko huikattu
Potentiaali
Preesens
minä huikannen
sinä huikannet
hän huikannee
me huikannemme
te huikannette
he huikannevat
passiivi: huikattaneen
Preesens (kielteinen)
minä en huikanne
sinä et huikanne
hän ei huikanne
me emme huikanne
te ette huikanne
he eivät huikanne
passiivi: ei huikattane
Perfekti
minä lienen huikannut
sinä lienet huikannut
hän lienee huikannut
me lienemme huikanneet
te lienette huikanneet
he lienevät huikanneet
passiivi: lienee huikattu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene huikannut
sinä et liene huikannut
hän ei liene huikannut
me emme liene huikanneet
te ette liene huikanneet
he eivät liene huikanneet
passiivi: ei liene huikattu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
huikata
Aktiivin partisiippi (preesens)
huikkaava
Passiivin partisiippi (preesens)
huikattava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
huikannut
Passiivin partisiippi (perfekti)
huikattu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.