to barter
Preesens (minä)huikin
Imperfekti (minä)huikin
Verbin huikkia koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä huikin
sinä huikit
hän huikkii
me huikimme
te huikitte
he huikkivat
passiivi: huikitaan
Preesens (kielteinen)
minä en huiki
sinä et huiki
hän ei huiki
me emme huiki
te ette huiki
he eivät huiki
passiivi: ei huikita
Imperfekti
minä huikin
sinä huikit
hän huikki
me huikimme
te huikitte
he huikkivat
passiivi: huikittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en huikkinut
sinä et huikkinut
hän ei huikkinut
me emme huikkineet
te ette huikkineet
he eivät huikkineet
passiivi: ei huikittu
Perfekti
minä olen huikkinut
sinä olet huikkinut
hän on huikkinut
me olemme huikkineet
te olette huikkineet
he ovat huikkineet
passiivi: on huikittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole huikkinut
sinä et ole huikkinut
hän ei ole huikkinut
me emme ole huikkineet
te ette ole huikkineet
he eivät ole huikkineet
passiivi: ei ole huikittu
Pluskvamperfekti
minä olin huikkinut
sinä olit huikkinut
hän oli huikkinut
me olimme huikkineet
te olitte huikkineet
he olivat huikkineet
passiivi: oli huikittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut huikkinut
sinä et ollut huikkinut
hän ei ollut huikkinut
me emme olleet huikkineet
te ette olleet huikkineet
he eivät olleet huikkineet
passiivi: ei ollut huikittu
Konditionaali
Preesens
minä huikkisin
sinä huikkisit
hän huikkisi
me huikkisimme
te huikkisitte
he huikkisivat
passiivi: huikittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en huikkisi
sinä et huikkisi
hän ei huikkisi
me emme huikkisi
te ette huikkisi
he eivät huikkisi
passiivi: ei huikittaisi
Perfekti
minä olisin huikkinut
sinä olisit huikkinut
hän olisi huikkinut
me olisimme huikkineet
te olisitte huikkineet
he olisivat huikkineet
passiivi: olisi huikittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi huikkinut
sinä et olisi huikkinut
hän ei olisi huikkinut
me emme olisi huikkineet
te ette olisi huikkineet
he eivät olisi huikkineet
passiivi: ei olisi huikittu
Imperatiivi
Preesens
sinä huiki
hän huikkikoon
me huikkikaamme
te huikkikaa
he huikkikoot
passiivi: huikittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä huiki
hän älköön huikkiko
me älkäämme huikkiko
te älkää huikkiko
he älkööt huikkiko
passiivi: älköön huikittako
Perfekti
hän olkoon huikkinut
he olkoot huikkineet
passiivi: olkoon huikittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko huikkinut
he älkööt olko huikkineet
passiivi: älköön olko huikittu
Potentiaali
Preesens
minä huikkinen
sinä huikkinet
hän huikkinee
me huikkinemme
te huikkinette
he huikkinevat
passiivi: huikittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en huikkine
sinä et huikkine
hän ei huikkine
me emme huikkine
te ette huikkine
he eivät huikkine
passiivi: ei huikittane
Perfekti
minä lienen huikkinut
sinä lienet huikkinut
hän lienee huikkinut
me lienemme huikkineet
te lienette huikkineet
he lienevät huikkineet
passiivi: lienee huikittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene huikkinut
sinä et liene huikkinut
hän ei liene huikkinut
me emme liene huikkineet
te ette liene huikkineet
he eivät liene huikkineet
passiivi: ei liene huikittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
huikkia
Aktiivin partisiippi (preesens)
huikkiva
Passiivin partisiippi (preesens)
huikittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
huikkinut
Passiivin partisiippi (perfekti)
huikittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.