Preesens (minä)huilailen
Imperfekti (minä)huilailin
Verbin huilailla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä huilailen
sinä huilailet
hän huilailee
me huilailemme
te huilailette
he huilailevat
passiivi: huilaillaan
Preesens (kielteinen)
minä en huilaile
sinä et huilaile
hän ei huilaile
me emme huilaile
te ette huilaile
he eivät huilaile
passiivi: ei huilailla
Imperfekti
minä huilailin
sinä huilailit
hän huilaili
me huilailimme
te huilailitte
he huilailivat
passiivi: huilailtiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en huilaillut
sinä et huilaillut
hän ei huilaillut
me emme huilailleet
te ette huilailleet
he eivät huilailleet
passiivi: ei huilailtu
Perfekti
minä olen huilaillut
sinä olet huilaillut
hän on huilaillut
me olemme huilailleet
te olette huilailleet
he ovat huilailleet
passiivi: on huilailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole huilaillut
sinä et ole huilaillut
hän ei ole huilaillut
me emme ole huilailleet
te ette ole huilailleet
he eivät ole huilailleet
passiivi: ei ole huilailtu
Pluskvamperfekti
minä olin huilaillut
sinä olit huilaillut
hän oli huilaillut
me olimme huilailleet
te olitte huilailleet
he olivat huilailleet
passiivi: oli huilailtu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut huilaillut
sinä et ollut huilaillut
hän ei ollut huilaillut
me emme olleet huilailleet
te ette olleet huilailleet
he eivät olleet huilailleet
passiivi: ei ollut huilailtu
Konditionaali
Preesens
minä huilailisin
sinä huilailisit
hän huilailisi
me huilailisimme
te huilailisitte
he huilailisivat
passiivi: huilailtaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en huilailisi
sinä et huilailisi
hän ei huilailisi
me emme huilailisi
te ette huilailisi
he eivät huilailisi
passiivi: ei huilailtaisi
Perfekti
minä olisin huilaillut
sinä olisit huilaillut
hän olisi huilaillut
me olisimme huilailleet
te olisitte huilailleet
he olisivat huilailleet
passiivi: olisi huilailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi huilaillut
sinä et olisi huilaillut
hän ei olisi huilaillut
me emme olisi huilailleet
te ette olisi huilailleet
he eivät olisi huilailleet
passiivi: ei olisi huilailtu
Imperatiivi
Preesens
sinä huilaile
hän huilailkoon
me huilailkaamme
te huilailkaa
he huilailkoot
passiivi: huilailtakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä huilaile
hän älköön huilailko
me älkäämme huilailko
te älkää huilailko
he älkööt huilailko
passiivi: älköön huilailtako
Perfekti
hän olkoon huilaillut
he olkoot huilailleet
passiivi: olkoon huilailtu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko huilaillut
he älkööt olko huilailleet
passiivi: älköön olko huilailtu
Potentiaali
Preesens
minä huilaillen
sinä huilaillet
hän huilaillee
me huilaillemme
te huilaillette
he huilaillevat
passiivi: huilailtaneen
Preesens (kielteinen)
minä en huilaille
sinä et huilaille
hän ei huilaille
me emme huilaille
te ette huilaille
he eivät huilaille
passiivi: ei huilailtane
Perfekti
minä lienen huilaillut
sinä lienet huilaillut
hän lienee huilaillut
me lienemme huilailleet
te lienette huilailleet
he lienevät huilailleet
passiivi: lienee huilailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene huilaillut
sinä et liene huilaillut
hän ei liene huilaillut
me emme liene huilailleet
te ette liene huilailleet
he eivät liene huilailleet
passiivi: ei liene huilailtu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
huilailla
Aktiivin partisiippi (preesens)
huilaileva
Passiivin partisiippi (preesens)
huilailtava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
huilaillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
huilailtu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.