to become (more) wild, reckless, crazy
Preesens (minä)huimenen
Imperfekti (minä)huimenin
Verbin huimeta koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä huimenen
sinä huimenet
hän huimenee
me huimenemme
te huimenette
he huimenevat
passiivi: huimetaan
Preesens (kielteinen)
minä en huimene
sinä et huimene
hän ei huimene
me emme huimene
te ette huimene
he eivät huimene
passiivi: ei huimeta
Imperfekti
minä huimenin
sinä huimenit
hän huimeni
me huimenimme
te huimenitte
he huimenivat
passiivi: huimettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en huimennut
sinä et huimennut
hän ei huimennut
me emme huimenneet
te ette huimenneet
he eivät huimenneet
passiivi: ei huimettu
Perfekti
minä olen huimennut
sinä olet huimennut
hän on huimennut
me olemme huimenneet
te olette huimenneet
he ovat huimenneet
passiivi: on huimettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole huimennut
sinä et ole huimennut
hän ei ole huimennut
me emme ole huimenneet
te ette ole huimenneet
he eivät ole huimenneet
passiivi: ei ole huimettu
Pluskvamperfekti
minä olin huimennut
sinä olit huimennut
hän oli huimennut
me olimme huimenneet
te olitte huimenneet
he olivat huimenneet
passiivi: oli huimettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut huimennut
sinä et ollut huimennut
hän ei ollut huimennut
me emme olleet huimenneet
te ette olleet huimenneet
he eivät olleet huimenneet
passiivi: ei ollut huimettu
Konditionaali
Preesens
minä huimenisin
sinä huimenisit
hän huimenisi
me huimenisimme
te huimenisitte
he huimenisivat
passiivi: huimettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en huimenisi
sinä et huimenisi
hän ei huimenisi
me emme huimenisi
te ette huimenisi
he eivät huimenisi
passiivi: ei huimettaisi
Perfekti
minä olisin huimennut
sinä olisit huimennut
hän olisi huimennut
me olisimme huimenneet
te olisitte huimenneet
he olisivat huimenneet
passiivi: olisi huimettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi huimennut
sinä et olisi huimennut
hän ei olisi huimennut
me emme olisi huimenneet
te ette olisi huimenneet
he eivät olisi huimenneet
passiivi: ei olisi huimettu
Imperatiivi
Preesens
sinä huimene
hän huimetkoon
me huimetkaamme
te huimetkaa
he huimetkoot
passiivi: huimettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä huimene
hän älköön huimetko
me älkäämme huimetko
te älkää huimetko
he älkööt huimetko
passiivi: älköön huimettako
Perfekti
hän olkoon huimennut
he olkoot huimenneet
passiivi: olkoon huimettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko huimennut
he älkööt olko huimenneet
passiivi: älköön olko huimettu
Potentiaali
Preesens
minä huimennen
sinä huimennet
hän huimennee
me huimennemme
te huimennette
he huimennevat
passiivi: huimettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en huimenne
sinä et huimenne
hän ei huimenne
me emme huimenne
te ette huimenne
he eivät huimenne
passiivi: ei huimettane
Perfekti
minä lienen huimennut
sinä lienet huimennut
hän lienee huimennut
me lienemme huimenneet
te lienette huimenneet
he lienevät huimenneet
passiivi: lienee huimettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene huimennut
sinä et liene huimennut
hän ei liene huimennut
me emme liene huimenneet
te ette liene huimenneet
he eivät liene huimenneet
passiivi: ei liene huimettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
huimeta
Aktiivin partisiippi (preesens)
huimeneva
Passiivin partisiippi (preesens)
huimettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
huimennut
Passiivin partisiippi (perfekti)
huimettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.