to slap repeatedly, to lash
Preesens (minä)huimin
Imperfekti (minä)huimin
Verbin huimia koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä huimin
sinä huimit
hän huimii
me huimimme
te huimitte
he huimivat
passiivi: huimitaan
Preesens (kielteinen)
minä en huimi
sinä et huimi
hän ei huimi
me emme huimi
te ette huimi
he eivät huimi
passiivi: ei huimita
Imperfekti
minä huimin
sinä huimit
hän huimi
me huimimme
te huimitte
he huimivat
passiivi: huimittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en huiminut
sinä et huiminut
hän ei huiminut
me emme huimineet
te ette huimineet
he eivät huimineet
passiivi: ei huimittu
Perfekti
minä olen huiminut
sinä olet huiminut
hän on huiminut
me olemme huimineet
te olette huimineet
he ovat huimineet
passiivi: on huimittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole huiminut
sinä et ole huiminut
hän ei ole huiminut
me emme ole huimineet
te ette ole huimineet
he eivät ole huimineet
passiivi: ei ole huimittu
Pluskvamperfekti
minä olin huiminut
sinä olit huiminut
hän oli huiminut
me olimme huimineet
te olitte huimineet
he olivat huimineet
passiivi: oli huimittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut huiminut
sinä et ollut huiminut
hän ei ollut huiminut
me emme olleet huimineet
te ette olleet huimineet
he eivät olleet huimineet
passiivi: ei ollut huimittu
Konditionaali
Preesens
minä huimisin
sinä huimisit
hän huimisi
me huimisimme
te huimisitte
he huimisivat
passiivi: huimittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en huimisi
sinä et huimisi
hän ei huimisi
me emme huimisi
te ette huimisi
he eivät huimisi
passiivi: ei huimittaisi
Perfekti
minä olisin huiminut
sinä olisit huiminut
hän olisi huiminut
me olisimme huimineet
te olisitte huimineet
he olisivat huimineet
passiivi: olisi huimittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi huiminut
sinä et olisi huiminut
hän ei olisi huiminut
me emme olisi huimineet
te ette olisi huimineet
he eivät olisi huimineet
passiivi: ei olisi huimittu
Imperatiivi
Preesens
sinä huimi
hän huimikoon
me huimikaamme
te huimikaa
he huimikoot
passiivi: huimittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä huimi
hän älköön huimiko
me älkäämme huimiko
te älkää huimiko
he älkööt huimiko
passiivi: älköön huimittako
Perfekti
hän olkoon huiminut
he olkoot huimineet
passiivi: olkoon huimittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko huiminut
he älkööt olko huimineet
passiivi: älköön olko huimittu
Potentiaali
Preesens
minä huiminen
sinä huiminet
hän huiminee
me huiminemme
te huiminette
he huiminevat
passiivi: huimittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en huimine
sinä et huimine
hän ei huimine
me emme huimine
te ette huimine
he eivät huimine
passiivi: ei huimittane
Perfekti
minä lienen huiminut
sinä lienet huiminut
hän lienee huiminut
me lienemme huimineet
te lienette huimineet
he lienevät huimineet
passiivi: lienee huimittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene huiminut
sinä et liene huiminut
hän ei liene huiminut
me emme liene huimineet
te ette liene huimineet
he eivät liene huimineet
passiivi: ei liene huimittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
huimia
Aktiivin partisiippi (preesens)
huimiva
Passiivin partisiippi (preesens)
huimittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
huiminut
Passiivin partisiippi (perfekti)
huimittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.