to culminate
Preesens (minä)huipennun
Imperfekti (minä)huipennuin
Verbin huipentua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä huipennun
sinä huipennut
hän huipentuu
me huipennumme
te huipennutte
he huipentuvat
passiivi: huipennutaan
Preesens (kielteinen)
minä en huipennu
sinä et huipennu
hän ei huipennu
me emme huipennu
te ette huipennu
he eivät huipennu
passiivi: ei huipennuta
Imperfekti
minä huipennuin
sinä huipennuit
hän huipentui
me huipennuimme
te huipennuitte
he huipentuivat
passiivi: huipennuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en huipentunut
sinä et huipentunut
hän ei huipentunut
me emme huipentuneet
te ette huipentuneet
he eivät huipentuneet
passiivi: ei huipennuttu
Perfekti
minä olen huipentunut
sinä olet huipentunut
hän on huipentunut
me olemme huipentuneet
te olette huipentuneet
he ovat huipentuneet
passiivi: on huipennuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole huipentunut
sinä et ole huipentunut
hän ei ole huipentunut
me emme ole huipentuneet
te ette ole huipentuneet
he eivät ole huipentuneet
passiivi: ei ole huipennuttu
Pluskvamperfekti
minä olin huipentunut
sinä olit huipentunut
hän oli huipentunut
me olimme huipentuneet
te olitte huipentuneet
he olivat huipentuneet
passiivi: oli huipennuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut huipentunut
sinä et ollut huipentunut
hän ei ollut huipentunut
me emme olleet huipentuneet
te ette olleet huipentuneet
he eivät olleet huipentuneet
passiivi: ei ollut huipennuttu
Konditionaali
Preesens
minä huipentuisin
sinä huipentuisit
hän huipentuisi
me huipentuisimme
te huipentuisitte
he huipentuisivat
passiivi: huipennuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en huipentuisi
sinä et huipentuisi
hän ei huipentuisi
me emme huipentuisi
te ette huipentuisi
he eivät huipentuisi
passiivi: ei huipennuttaisi
Perfekti
minä olisin huipentunut
sinä olisit huipentunut
hän olisi huipentunut
me olisimme huipentuneet
te olisitte huipentuneet
he olisivat huipentuneet
passiivi: olisi huipennuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi huipentunut
sinä et olisi huipentunut
hän ei olisi huipentunut
me emme olisi huipentuneet
te ette olisi huipentuneet
he eivät olisi huipentuneet
passiivi: ei olisi huipennuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä huipennu
hän huipentukoon
me huipentukaamme
te huipentukaa
he huipentukoot
passiivi: huipennuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä huipennu
hän älköön huipentuko
me älkäämme huipentuko
te älkää huipentuko
he älkööt huipentuko
passiivi: älköön huipennuttako
Perfekti
hän olkoon huipentunut
he olkoot huipentuneet
passiivi: olkoon huipennuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko huipentunut
he älkööt olko huipentuneet
passiivi: älköön olko huipennuttu
Potentiaali
Preesens
minä huipentunen
sinä huipentunet
hän huipentunee
me huipentunemme
te huipentunette
he huipentunevat
passiivi: huipennuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en huipentune
sinä et huipentune
hän ei huipentune
me emme huipentune
te ette huipentune
he eivät huipentune
passiivi: ei huipennuttane
Perfekti
minä lienen huipentunut
sinä lienet huipentunut
hän lienee huipentunut
me lienemme huipentuneet
te lienette huipentuneet
he lienevät huipentuneet
passiivi: lienee huipennuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene huipentunut
sinä et liene huipentunut
hän ei liene huipentunut
me emme liene huipentuneet
te ette liene huipentuneet
he eivät liene huipentuneet
passiivi: ei liene huipennuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
huipentua
Aktiivin partisiippi (preesens)
huipentuva
Passiivin partisiippi (preesens)
huipennuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
huipentunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
huipennuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.