to slash, to slap
Preesens (minä)hujautan
Imperfekti (minä)hujautin
Verbin hujauttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä hujautan
sinä hujautat
hän hujauttaa
me hujautamme
te hujautatte
he hujauttavat
passiivi: hujautetaan
Preesens (kielteinen)
minä en hujauta
sinä et hujauta
hän ei hujauta
me emme hujauta
te ette hujauta
he eivät hujauta
passiivi: ei hujauteta
Imperfekti
minä hujautin
sinä hujautit
hän hujautti
me hujautimme
te hujautitte
he hujauttivat
passiivi: hujautettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en hujauttanut
sinä et hujauttanut
hän ei hujauttanut
me emme hujauttaneet
te ette hujauttaneet
he eivät hujauttaneet
passiivi: ei hujautettu
Perfekti
minä olen hujauttanut
sinä olet hujauttanut
hän on hujauttanut
me olemme hujauttaneet
te olette hujauttaneet
he ovat hujauttaneet
passiivi: on hujautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole hujauttanut
sinä et ole hujauttanut
hän ei ole hujauttanut
me emme ole hujauttaneet
te ette ole hujauttaneet
he eivät ole hujauttaneet
passiivi: ei ole hujautettu
Pluskvamperfekti
minä olin hujauttanut
sinä olit hujauttanut
hän oli hujauttanut
me olimme hujauttaneet
te olitte hujauttaneet
he olivat hujauttaneet
passiivi: oli hujautettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut hujauttanut
sinä et ollut hujauttanut
hän ei ollut hujauttanut
me emme olleet hujauttaneet
te ette olleet hujauttaneet
he eivät olleet hujauttaneet
passiivi: ei ollut hujautettu
Konditionaali
Preesens
minä hujauttaisin
sinä hujauttaisit
hän hujauttaisi
me hujauttaisimme
te hujauttaisitte
he hujauttaisivat
passiivi: hujautettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en hujauttaisi
sinä et hujauttaisi
hän ei hujauttaisi
me emme hujauttaisi
te ette hujauttaisi
he eivät hujauttaisi
passiivi: ei hujautettaisi
Perfekti
minä olisin hujauttanut
sinä olisit hujauttanut
hän olisi hujauttanut
me olisimme hujauttaneet
te olisitte hujauttaneet
he olisivat hujauttaneet
passiivi: olisi hujautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi hujauttanut
sinä et olisi hujauttanut
hän ei olisi hujauttanut
me emme olisi hujauttaneet
te ette olisi hujauttaneet
he eivät olisi hujauttaneet
passiivi: ei olisi hujautettu
Imperatiivi
Preesens
sinä hujauta
hän hujauttakoon
me hujauttakaamme
te hujauttakaa
he hujauttakoot
passiivi: hujautettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä hujauta
hän älköön hujauttako
me älkäämme hujauttako
te älkää hujauttako
he älkööt hujauttako
passiivi: älköön hujautettako
Perfekti
hän olkoon hujauttanut
he olkoot hujauttaneet
passiivi: olkoon hujautettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko hujauttanut
he älkööt olko hujauttaneet
passiivi: älköön olko hujautettu
Potentiaali
Preesens
minä hujauttanen
sinä hujauttanet
hän hujauttanee
me hujauttanemme
te hujauttanette
he hujauttanevat
passiivi: hujautettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en hujauttane
sinä et hujauttane
hän ei hujauttane
me emme hujauttane
te ette hujauttane
he eivät hujauttane
passiivi: ei hujautettane
Perfekti
minä lienen hujauttanut
sinä lienet hujauttanut
hän lienee hujauttanut
me lienemme hujauttaneet
te lienette hujauttaneet
he lienevät hujauttaneet
passiivi: lienee hujautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene hujauttanut
sinä et liene hujauttanut
hän ei liene hujauttanut
me emme liene hujauttaneet
te ette liene hujauttaneet
he eivät liene hujauttaneet
passiivi: ei liene hujautettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
hujauttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
hujauttava
Passiivin partisiippi (preesens)
hujautettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
hujauttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
hujautettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.