Preesens (minä)hukkailen
Imperfekti (minä)hukkailin
Verbin hukkailla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä hukkailen
sinä hukkailet
hän hukkailee
me hukkailemme
te hukkailette
he hukkailevat
passiivi: hukkaillaan
Preesens (kielteinen)
minä en hukkaile
sinä et hukkaile
hän ei hukkaile
me emme hukkaile
te ette hukkaile
he eivät hukkaile
passiivi: ei hukkailla
Imperfekti
minä hukkailin
sinä hukkailit
hän hukkaili
me hukkailimme
te hukkailitte
he hukkailivat
passiivi: hukkailtiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en hukkaillut
sinä et hukkaillut
hän ei hukkaillut
me emme hukkailleet
te ette hukkailleet
he eivät hukkailleet
passiivi: ei hukkailtu
Perfekti
minä olen hukkaillut
sinä olet hukkaillut
hän on hukkaillut
me olemme hukkailleet
te olette hukkailleet
he ovat hukkailleet
passiivi: on hukkailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole hukkaillut
sinä et ole hukkaillut
hän ei ole hukkaillut
me emme ole hukkailleet
te ette ole hukkailleet
he eivät ole hukkailleet
passiivi: ei ole hukkailtu
Pluskvamperfekti
minä olin hukkaillut
sinä olit hukkaillut
hän oli hukkaillut
me olimme hukkailleet
te olitte hukkailleet
he olivat hukkailleet
passiivi: oli hukkailtu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut hukkaillut
sinä et ollut hukkaillut
hän ei ollut hukkaillut
me emme olleet hukkailleet
te ette olleet hukkailleet
he eivät olleet hukkailleet
passiivi: ei ollut hukkailtu
Konditionaali
Preesens
minä hukkailisin
sinä hukkailisit
hän hukkailisi
me hukkailisimme
te hukkailisitte
he hukkailisivat
passiivi: hukkailtaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en hukkailisi
sinä et hukkailisi
hän ei hukkailisi
me emme hukkailisi
te ette hukkailisi
he eivät hukkailisi
passiivi: ei hukkailtaisi
Perfekti
minä olisin hukkaillut
sinä olisit hukkaillut
hän olisi hukkaillut
me olisimme hukkailleet
te olisitte hukkailleet
he olisivat hukkailleet
passiivi: olisi hukkailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi hukkaillut
sinä et olisi hukkaillut
hän ei olisi hukkaillut
me emme olisi hukkailleet
te ette olisi hukkailleet
he eivät olisi hukkailleet
passiivi: ei olisi hukkailtu
Imperatiivi
Preesens
sinä hukkaile
hän hukkailkoon
me hukkailkaamme
te hukkailkaa
he hukkailkoot
passiivi: hukkailtakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä hukkaile
hän älköön hukkailko
me älkäämme hukkailko
te älkää hukkailko
he älkööt hukkailko
passiivi: älköön hukkailtako
Perfekti
hän olkoon hukkaillut
he olkoot hukkailleet
passiivi: olkoon hukkailtu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko hukkaillut
he älkööt olko hukkailleet
passiivi: älköön olko hukkailtu
Potentiaali
Preesens
minä hukkaillen
sinä hukkaillet
hän hukkaillee
me hukkaillemme
te hukkaillette
he hukkaillevat
passiivi: hukkailtaneen
Preesens (kielteinen)
minä en hukkaille
sinä et hukkaille
hän ei hukkaille
me emme hukkaille
te ette hukkaille
he eivät hukkaille
passiivi: ei hukkailtane
Perfekti
minä lienen hukkaillut
sinä lienet hukkaillut
hän lienee hukkaillut
me lienemme hukkailleet
te lienette hukkailleet
he lienevät hukkailleet
passiivi: lienee hukkailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene hukkaillut
sinä et liene hukkaillut
hän ei liene hukkaillut
me emme liene hukkailleet
te ette liene hukkailleet
he eivät liene hukkailleet
passiivi: ei liene hukkailtu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
hukkailla
Aktiivin partisiippi (preesens)
hukkaileva
Passiivin partisiippi (preesens)
hukkailtava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
hukkaillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
hukkailtu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.