to spill, splash, gush
Preesens (minä)hulautan
Imperfekti (minä)hulautin
Verbin hulauttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä hulautan
sinä hulautat
hän hulauttaa
me hulautamme
te hulautatte
he hulauttavat
passiivi: hulautetaan
Preesens (kielteinen)
minä en hulauta
sinä et hulauta
hän ei hulauta
me emme hulauta
te ette hulauta
he eivät hulauta
passiivi: ei hulauteta
Imperfekti
minä hulautin
sinä hulautit
hän hulautti
me hulautimme
te hulautitte
he hulauttivat
passiivi: hulautettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en hulauttanut
sinä et hulauttanut
hän ei hulauttanut
me emme hulauttaneet
te ette hulauttaneet
he eivät hulauttaneet
passiivi: ei hulautettu
Perfekti
minä olen hulauttanut
sinä olet hulauttanut
hän on hulauttanut
me olemme hulauttaneet
te olette hulauttaneet
he ovat hulauttaneet
passiivi: on hulautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole hulauttanut
sinä et ole hulauttanut
hän ei ole hulauttanut
me emme ole hulauttaneet
te ette ole hulauttaneet
he eivät ole hulauttaneet
passiivi: ei ole hulautettu
Pluskvamperfekti
minä olin hulauttanut
sinä olit hulauttanut
hän oli hulauttanut
me olimme hulauttaneet
te olitte hulauttaneet
he olivat hulauttaneet
passiivi: oli hulautettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut hulauttanut
sinä et ollut hulauttanut
hän ei ollut hulauttanut
me emme olleet hulauttaneet
te ette olleet hulauttaneet
he eivät olleet hulauttaneet
passiivi: ei ollut hulautettu
Konditionaali
Preesens
minä hulauttaisin
sinä hulauttaisit
hän hulauttaisi
me hulauttaisimme
te hulauttaisitte
he hulauttaisivat
passiivi: hulautettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en hulauttaisi
sinä et hulauttaisi
hän ei hulauttaisi
me emme hulauttaisi
te ette hulauttaisi
he eivät hulauttaisi
passiivi: ei hulautettaisi
Perfekti
minä olisin hulauttanut
sinä olisit hulauttanut
hän olisi hulauttanut
me olisimme hulauttaneet
te olisitte hulauttaneet
he olisivat hulauttaneet
passiivi: olisi hulautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi hulauttanut
sinä et olisi hulauttanut
hän ei olisi hulauttanut
me emme olisi hulauttaneet
te ette olisi hulauttaneet
he eivät olisi hulauttaneet
passiivi: ei olisi hulautettu
Imperatiivi
Preesens
sinä hulauta
hän hulauttakoon
me hulauttakaamme
te hulauttakaa
he hulauttakoot
passiivi: hulautettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä hulauta
hän älköön hulauttako
me älkäämme hulauttako
te älkää hulauttako
he älkööt hulauttako
passiivi: älköön hulautettako
Perfekti
hän olkoon hulauttanut
he olkoot hulauttaneet
passiivi: olkoon hulautettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko hulauttanut
he älkööt olko hulauttaneet
passiivi: älköön olko hulautettu
Potentiaali
Preesens
minä hulauttanen
sinä hulauttanet
hän hulauttanee
me hulauttanemme
te hulauttanette
he hulauttanevat
passiivi: hulautettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en hulauttane
sinä et hulauttane
hän ei hulauttane
me emme hulauttane
te ette hulauttane
he eivät hulauttane
passiivi: ei hulautettane
Perfekti
minä lienen hulauttanut
sinä lienet hulauttanut
hän lienee hulauttanut
me lienemme hulauttaneet
te lienette hulauttaneet
he lienevät hulauttaneet
passiivi: lienee hulautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene hulauttanut
sinä et liene hulauttanut
hän ei liene hulauttanut
me emme liene hulauttaneet
te ette liene hulauttaneet
he eivät liene hulauttaneet
passiivi: ei liene hulautettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
hulauttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
hulauttava
Passiivin partisiippi (preesens)
hulautettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
hulauttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
hulautettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.