to act crazy or stupid
Preesens (minä)hulluilen
Imperfekti (minä)hulluilin
Verbin hulluilla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä hulluilen
sinä hulluilet
hän hulluilee
me hulluilemme
te hulluilette
he hulluilevat
passiivi: hulluillaan
Preesens (kielteinen)
minä en hulluile
sinä et hulluile
hän ei hulluile
me emme hulluile
te ette hulluile
he eivät hulluile
passiivi: ei hulluilla
Imperfekti
minä hulluilin
sinä hulluilit
hän hulluili
me hulluilimme
te hulluilitte
he hulluilivat
passiivi: hulluiltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en hulluillut
sinä et hulluillut
hän ei hulluillut
me emme hulluilleet
te ette hulluilleet
he eivät hulluilleet
passiivi: ei hulluiltu
Perfekti
minä olen hulluillut
sinä olet hulluillut
hän on hulluillut
me olemme hulluilleet
te olette hulluilleet
he ovat hulluilleet
passiivi: on hulluiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole hulluillut
sinä et ole hulluillut
hän ei ole hulluillut
me emme ole hulluilleet
te ette ole hulluilleet
he eivät ole hulluilleet
passiivi: ei ole hulluiltu
Pluskvamperfekti
minä olin hulluillut
sinä olit hulluillut
hän oli hulluillut
me olimme hulluilleet
te olitte hulluilleet
he olivat hulluilleet
passiivi: oli hulluiltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut hulluillut
sinä et ollut hulluillut
hän ei ollut hulluillut
me emme olleet hulluilleet
te ette olleet hulluilleet
he eivät olleet hulluilleet
passiivi: ei ollut hulluiltu
Konditionaali
Preesens
minä hulluilisin
sinä hulluilisit
hän hulluilisi
me hulluilisimme
te hulluilisitte
he hulluilisivat
passiivi: hulluiltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en hulluilisi
sinä et hulluilisi
hän ei hulluilisi
me emme hulluilisi
te ette hulluilisi
he eivät hulluilisi
passiivi: ei hulluiltaisi
Perfekti
minä olisin hulluillut
sinä olisit hulluillut
hän olisi hulluillut
me olisimme hulluilleet
te olisitte hulluilleet
he olisivat hulluilleet
passiivi: olisi hulluiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi hulluillut
sinä et olisi hulluillut
hän ei olisi hulluillut
me emme olisi hulluilleet
te ette olisi hulluilleet
he eivät olisi hulluilleet
passiivi: ei olisi hulluiltu
Imperatiivi
Preesens
sinä hulluile
hän hulluilkoon
me hulluilkaamme
te hulluilkaa
he hulluilkoot
passiivi: hulluiltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä hulluile
hän älköön hulluilko
me älkäämme hulluilko
te älkää hulluilko
he älkööt hulluilko
passiivi: älköön hulluiltako
Perfekti
hän olkoon hulluillut
he olkoot hulluilleet
passiivi: olkoon hulluiltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko hulluillut
he älkööt olko hulluilleet
passiivi: älköön olko hulluiltu
Potentiaali
Preesens
minä hulluillen
sinä hulluillet
hän hulluillee
me hulluillemme
te hulluillette
he hulluillevat
passiivi: hulluiltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en hulluille
sinä et hulluille
hän ei hulluille
me emme hulluille
te ette hulluille
he eivät hulluille
passiivi: ei hulluiltane
Perfekti
minä lienen hulluillut
sinä lienet hulluillut
hän lienee hulluillut
me lienemme hulluilleet
te lienette hulluilleet
he lienevät hulluilleet
passiivi: lienee hulluiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene hulluillut
sinä et liene hulluillut
hän ei liene hulluillut
me emme liene hulluilleet
te ette liene hulluilleet
he eivät liene hulluilleet
passiivi: ei liene hulluiltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
hulluilla
Aktiivin partisiippi (preesens)
hulluileva
Passiivin partisiippi (preesens)
hulluiltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
hulluillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
hulluiltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.