to fool around, to goof off
Preesens (minä)hulluttelen
Imperfekti (minä)hulluttelin
Verbin hullutella koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä hulluttelen
sinä hulluttelet
hän hulluttelee
me hulluttelemme
te hulluttelette
he hulluttelevat
passiivi: hullutellaan
Preesens (kielteinen)
minä en hulluttele
sinä et hulluttele
hän ei hulluttele
me emme hulluttele
te ette hulluttele
he eivät hulluttele
passiivi: ei hullutella
Imperfekti
minä hulluttelin
sinä hulluttelit
hän hullutteli
me hulluttelimme
te hulluttelitte
he hulluttelivat
passiivi: hulluteltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en hullutellut
sinä et hullutellut
hän ei hullutellut
me emme hullutelleet
te ette hullutelleet
he eivät hullutelleet
passiivi: ei hulluteltu
Perfekti
minä olen hullutellut
sinä olet hullutellut
hän on hullutellut
me olemme hullutelleet
te olette hullutelleet
he ovat hullutelleet
passiivi: on hulluteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole hullutellut
sinä et ole hullutellut
hän ei ole hullutellut
me emme ole hullutelleet
te ette ole hullutelleet
he eivät ole hullutelleet
passiivi: ei ole hulluteltu
Pluskvamperfekti
minä olin hullutellut
sinä olit hullutellut
hän oli hullutellut
me olimme hullutelleet
te olitte hullutelleet
he olivat hullutelleet
passiivi: oli hulluteltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut hullutellut
sinä et ollut hullutellut
hän ei ollut hullutellut
me emme olleet hullutelleet
te ette olleet hullutelleet
he eivät olleet hullutelleet
passiivi: ei ollut hulluteltu
Konditionaali
Preesens
minä hulluttelisin
sinä hulluttelisit
hän hulluttelisi
me hulluttelisimme
te hulluttelisitte
he hulluttelisivat
passiivi: hulluteltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en hulluttelisi
sinä et hulluttelisi
hän ei hulluttelisi
me emme hulluttelisi
te ette hulluttelisi
he eivät hulluttelisi
passiivi: ei hulluteltaisi
Perfekti
minä olisin hullutellut
sinä olisit hullutellut
hän olisi hullutellut
me olisimme hullutelleet
te olisitte hullutelleet
he olisivat hullutelleet
passiivi: olisi hulluteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi hullutellut
sinä et olisi hullutellut
hän ei olisi hullutellut
me emme olisi hullutelleet
te ette olisi hullutelleet
he eivät olisi hullutelleet
passiivi: ei olisi hulluteltu
Imperatiivi
Preesens
sinä hulluttele
hän hullutelkoon
me hullutelkaamme
te hullutelkaa
he hullutelkoot
passiivi: hulluteltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä hulluttele
hän älköön hullutelko
me älkäämme hullutelko
te älkää hullutelko
he älkööt hullutelko
passiivi: älköön hulluteltako
Perfekti
hän olkoon hullutellut
he olkoot hullutelleet
passiivi: olkoon hulluteltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko hullutellut
he älkööt olko hullutelleet
passiivi: älköön olko hulluteltu
Potentiaali
Preesens
minä hullutellen
sinä hullutellet
hän hullutellee
me hullutellemme
te hullutellette
he hullutellevat
passiivi: hulluteltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en hullutelle
sinä et hullutelle
hän ei hullutelle
me emme hullutelle
te ette hullutelle
he eivät hullutelle
passiivi: ei hulluteltane
Perfekti
minä lienen hullutellut
sinä lienet hullutellut
hän lienee hullutellut
me lienemme hullutelleet
te lienette hullutelleet
he lienevät hullutelleet
passiivi: lienee hulluteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene hullutellut
sinä et liene hullutellut
hän ei liene hullutellut
me emme liene hullutelleet
te ette liene hullutelleet
he eivät liene hullutelleet
passiivi: ei liene hulluteltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
hullutella
Aktiivin partisiippi (preesens)
hullutteleva
Passiivin partisiippi (preesens)
hulluteltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
hullutellut
Passiivin partisiippi (perfekti)
hulluteltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.