to veil
Preesens (minä)hunnutan
Imperfekti (minä)hunnutin
Verbin hunnuttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä hunnutan
sinä hunnutat
hän hunnuttaa
me hunnutamme
te hunnutatte
he hunnuttavat
passiivi: hunnutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en hunnuta
sinä et hunnuta
hän ei hunnuta
me emme hunnuta
te ette hunnuta
he eivät hunnuta
passiivi: ei hunnuteta
Imperfekti
minä hunnutin
sinä hunnutit
hän hunnutti
me hunnutimme
te hunnutitte
he hunnuttivat
passiivi: hunnutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en hunnuttanut
sinä et hunnuttanut
hän ei hunnuttanut
me emme hunnuttaneet
te ette hunnuttaneet
he eivät hunnuttaneet
passiivi: ei hunnutettu
Perfekti
minä olen hunnuttanut
sinä olet hunnuttanut
hän on hunnuttanut
me olemme hunnuttaneet
te olette hunnuttaneet
he ovat hunnuttaneet
passiivi: on hunnutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole hunnuttanut
sinä et ole hunnuttanut
hän ei ole hunnuttanut
me emme ole hunnuttaneet
te ette ole hunnuttaneet
he eivät ole hunnuttaneet
passiivi: ei ole hunnutettu
Pluskvamperfekti
minä olin hunnuttanut
sinä olit hunnuttanut
hän oli hunnuttanut
me olimme hunnuttaneet
te olitte hunnuttaneet
he olivat hunnuttaneet
passiivi: oli hunnutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut hunnuttanut
sinä et ollut hunnuttanut
hän ei ollut hunnuttanut
me emme olleet hunnuttaneet
te ette olleet hunnuttaneet
he eivät olleet hunnuttaneet
passiivi: ei ollut hunnutettu
Konditionaali
Preesens
minä hunnuttaisin
sinä hunnuttaisit
hän hunnuttaisi
me hunnuttaisimme
te hunnuttaisitte
he hunnuttaisivat
passiivi: hunnutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en hunnuttaisi
sinä et hunnuttaisi
hän ei hunnuttaisi
me emme hunnuttaisi
te ette hunnuttaisi
he eivät hunnuttaisi
passiivi: ei hunnutettaisi
Perfekti
minä olisin hunnuttanut
sinä olisit hunnuttanut
hän olisi hunnuttanut
me olisimme hunnuttaneet
te olisitte hunnuttaneet
he olisivat hunnuttaneet
passiivi: olisi hunnutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi hunnuttanut
sinä et olisi hunnuttanut
hän ei olisi hunnuttanut
me emme olisi hunnuttaneet
te ette olisi hunnuttaneet
he eivät olisi hunnuttaneet
passiivi: ei olisi hunnutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä hunnuta
hän hunnuttakoon
me hunnuttakaamme
te hunnuttakaa
he hunnuttakoot
passiivi: hunnutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä hunnuta
hän älköön hunnuttako
me älkäämme hunnuttako
te älkää hunnuttako
he älkööt hunnuttako
passiivi: älköön hunnutettako
Perfekti
hän olkoon hunnuttanut
he olkoot hunnuttaneet
passiivi: olkoon hunnutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko hunnuttanut
he älkööt olko hunnuttaneet
passiivi: älköön olko hunnutettu
Potentiaali
Preesens
minä hunnuttanen
sinä hunnuttanet
hän hunnuttanee
me hunnuttanemme
te hunnuttanette
he hunnuttanevat
passiivi: hunnutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en hunnuttane
sinä et hunnuttane
hän ei hunnuttane
me emme hunnuttane
te ette hunnuttane
he eivät hunnuttane
passiivi: ei hunnutettane
Perfekti
minä lienen hunnuttanut
sinä lienet hunnuttanut
hän lienee hunnuttanut
me lienemme hunnuttaneet
te lienette hunnuttaneet
he lienevät hunnuttaneet
passiivi: lienee hunnutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene hunnuttanut
sinä et liene hunnuttanut
hän ei liene hunnuttanut
me emme liene hunnuttaneet
te ette liene hunnuttaneet
he eivät liene hunnuttaneet
passiivi: ei liene hunnutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
hunnuttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
hunnuttava
Passiivin partisiippi (preesens)
hunnutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
hunnuttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
hunnutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.