to cheapen (to become cheaper, go down in price)
Preesens (minä)huoistun
Imperfekti (minä)huoistuin
Verbin huoistua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä huoistun
sinä huoistut
hän huoistuu
me huoistumme
te huoistutte
he huoistuvat
passiivi: huoistutaan
Preesens (kielteinen)
minä en huoistu
sinä et huoistu
hän ei huoistu
me emme huoistu
te ette huoistu
he eivät huoistu
passiivi: ei huoistuta
Imperfekti
minä huoistuin
sinä huoistuit
hän huoistui
me huoistuimme
te huoistuitte
he huoistuivat
passiivi: huoistuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en huoistunut
sinä et huoistunut
hän ei huoistunut
me emme huoistuneet
te ette huoistuneet
he eivät huoistuneet
passiivi: ei huoistuttu
Perfekti
minä olen huoistunut
sinä olet huoistunut
hän on huoistunut
me olemme huoistuneet
te olette huoistuneet
he ovat huoistuneet
passiivi: on huoistuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole huoistunut
sinä et ole huoistunut
hän ei ole huoistunut
me emme ole huoistuneet
te ette ole huoistuneet
he eivät ole huoistuneet
passiivi: ei ole huoistuttu
Pluskvamperfekti
minä olin huoistunut
sinä olit huoistunut
hän oli huoistunut
me olimme huoistuneet
te olitte huoistuneet
he olivat huoistuneet
passiivi: oli huoistuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut huoistunut
sinä et ollut huoistunut
hän ei ollut huoistunut
me emme olleet huoistuneet
te ette olleet huoistuneet
he eivät olleet huoistuneet
passiivi: ei ollut huoistuttu
Konditionaali
Preesens
minä huoistuisin
sinä huoistuisit
hän huoistuisi
me huoistuisimme
te huoistuisitte
he huoistuisivat
passiivi: huoistuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en huoistuisi
sinä et huoistuisi
hän ei huoistuisi
me emme huoistuisi
te ette huoistuisi
he eivät huoistuisi
passiivi: ei huoistuttaisi
Perfekti
minä olisin huoistunut
sinä olisit huoistunut
hän olisi huoistunut
me olisimme huoistuneet
te olisitte huoistuneet
he olisivat huoistuneet
passiivi: olisi huoistuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi huoistunut
sinä et olisi huoistunut
hän ei olisi huoistunut
me emme olisi huoistuneet
te ette olisi huoistuneet
he eivät olisi huoistuneet
passiivi: ei olisi huoistuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä huoistu
hän huoistukoon
me huoistukaamme
te huoistukaa
he huoistukoot
passiivi: huoistuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä huoistu
hän älköön huoistuko
me älkäämme huoistuko
te älkää huoistuko
he älkööt huoistuko
passiivi: älköön huoistuttako
Perfekti
hän olkoon huoistunut
he olkoot huoistuneet
passiivi: olkoon huoistuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko huoistunut
he älkööt olko huoistuneet
passiivi: älköön olko huoistuttu
Potentiaali
Preesens
minä huoistunen
sinä huoistunet
hän huoistunee
me huoistunemme
te huoistunette
he huoistunevat
passiivi: huoistuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en huoistune
sinä et huoistune
hän ei huoistune
me emme huoistune
te ette huoistune
he eivät huoistune
passiivi: ei huoistuttane
Perfekti
minä lienen huoistunut
sinä lienet huoistunut
hän lienee huoistunut
me lienemme huoistuneet
te lienette huoistuneet
he lienevät huoistuneet
passiivi: lienee huoistuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene huoistunut
sinä et liene huoistunut
hän ei liene huoistunut
me emme liene huoistuneet
te ette liene huoistuneet
he eivät liene huoistuneet
passiivi: ei liene huoistuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
huoistua
Aktiivin partisiippi (preesens)
huoistuva
Passiivin partisiippi (preesens)
huoistuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
huoistunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
huoistuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.