Verbin huojeta taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

huojeta
alternative form of huojentua
Kotus 72/vanheta
no gradation
Preesens (minä)huojenen
Imperfekti (minä)huojenin
Verbin huojeta koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä huojenen
sinä huojenet
hän huojenee
me huojenemme
te huojenette
he huojenevat
passiivi: huojetaan

Preesens (kielteinen)

minä en huojene
sinä et huojene
hän ei huojene
me emme huojene
te ette huojene
he eivät huojene
passiivi: ei huojeta

Imperfekti

minä huojenin
sinä huojenit
hän huojeni
me huojenimme
te huojenitte
he huojenivat
passiivi: huojettiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en huojennut
sinä et huojennut
hän ei huojennut
me emme huojenneet
te ette huojenneet
he eivät huojenneet
passiivi: ei huojettu

Perfekti

minä olen huojennut
sinä olet huojennut
hän on huojennut
me olemme huojenneet
te olette huojenneet
he ovat huojenneet
passiivi: on huojettu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole huojennut
sinä et ole huojennut
hän ei ole huojennut
me emme ole huojenneet
te ette ole huojenneet
he eivät ole huojenneet
passiivi: ei ole huojettu

Pluskvamperfekti

minä olin huojennut
sinä olit huojennut
hän oli huojennut
me olimme huojenneet
te olitte huojenneet
he olivat huojenneet
passiivi: oli huojettu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut huojennut
sinä et ollut huojennut
hän ei ollut huojennut
me emme olleet huojenneet
te ette olleet huojenneet
he eivät olleet huojenneet
passiivi: ei ollut huojettu

Konditionaali

Preesens

minä huojenisin
sinä huojenisit
hän huojenisi
me huojenisimme
te huojenisitte
he huojenisivat
passiivi: huojettaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en huojenisi
sinä et huojenisi
hän ei huojenisi
me emme huojenisi
te ette huojenisi
he eivät huojenisi
passiivi: ei huojettaisi

Perfekti

minä olisin huojennut
sinä olisit huojennut
hän olisi huojennut
me olisimme huojenneet
te olisitte huojenneet
he olisivat huojenneet
passiivi: olisi huojettu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi huojennut
sinä et olisi huojennut
hän ei olisi huojennut
me emme olisi huojenneet
te ette olisi huojenneet
he eivät olisi huojenneet
passiivi: ei olisi huojettu

Imperatiivi

Preesens

sinä huojene
hän huojetkoon
me huojetkaamme
te huojetkaa
he huojetkoot
passiivi: huojettakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä huojene
hän älköön huojetko
me älkäämme huojetko
te älkää huojetko
he älkööt huojetko
passiivi: älköön huojettako

Perfekti

hän olkoon huojennut
he olkoot huojenneet
passiivi: olkoon huojettu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko huojennut
he älkööt olko huojenneet
passiivi: älköön olko huojettu

Potentiaali

Preesens

minä huojennen
sinä huojennet
hän huojennee
me huojennemme
te huojennette
he huojennevat
passiivi: huojettaneen

Preesens (kielteinen)

minä en huojenne
sinä et huojenne
hän ei huojenne
me emme huojenne
te ette huojenne
he eivät huojenne
passiivi: ei huojettane

Perfekti

minä lienen huojennut
sinä lienet huojennut
hän lienee huojennut
me lienemme huojenneet
te lienette huojenneet
he lienevät huojenneet
passiivi: lienee huojettu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene huojennut
sinä et liene huojennut
hän ei liene huojennut
me emme liene huojenneet
te ette liene huojenneet
he eivät liene huojenneet
passiivi: ei liene huojettu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

huojeta

Aktiivin partisiippi (preesens)

huojeneva

Passiivin partisiippi (preesens)

huojettava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

huojennut

Passiivin partisiippi (perfekti)

huojettu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.