Preesens (minä)huojuilen
Imperfekti (minä)huojuilin
Verbin huojuilla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä huojuilen
sinä huojuilet
hän huojuilee
me huojuilemme
te huojuilette
he huojuilevat
passiivi: huojuillaan
Preesens (kielteinen)
minä en huojuile
sinä et huojuile
hän ei huojuile
me emme huojuile
te ette huojuile
he eivät huojuile
passiivi: ei huojuilla
Imperfekti
minä huojuilin
sinä huojuilit
hän huojuili
me huojuilimme
te huojuilitte
he huojuilivat
passiivi: huojuiltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en huojuillut
sinä et huojuillut
hän ei huojuillut
me emme huojuilleet
te ette huojuilleet
he eivät huojuilleet
passiivi: ei huojuiltu
Perfekti
minä olen huojuillut
sinä olet huojuillut
hän on huojuillut
me olemme huojuilleet
te olette huojuilleet
he ovat huojuilleet
passiivi: on huojuiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole huojuillut
sinä et ole huojuillut
hän ei ole huojuillut
me emme ole huojuilleet
te ette ole huojuilleet
he eivät ole huojuilleet
passiivi: ei ole huojuiltu
Pluskvamperfekti
minä olin huojuillut
sinä olit huojuillut
hän oli huojuillut
me olimme huojuilleet
te olitte huojuilleet
he olivat huojuilleet
passiivi: oli huojuiltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut huojuillut
sinä et ollut huojuillut
hän ei ollut huojuillut
me emme olleet huojuilleet
te ette olleet huojuilleet
he eivät olleet huojuilleet
passiivi: ei ollut huojuiltu
Konditionaali
Preesens
minä huojuilisin
sinä huojuilisit
hän huojuilisi
me huojuilisimme
te huojuilisitte
he huojuilisivat
passiivi: huojuiltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en huojuilisi
sinä et huojuilisi
hän ei huojuilisi
me emme huojuilisi
te ette huojuilisi
he eivät huojuilisi
passiivi: ei huojuiltaisi
Perfekti
minä olisin huojuillut
sinä olisit huojuillut
hän olisi huojuillut
me olisimme huojuilleet
te olisitte huojuilleet
he olisivat huojuilleet
passiivi: olisi huojuiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi huojuillut
sinä et olisi huojuillut
hän ei olisi huojuillut
me emme olisi huojuilleet
te ette olisi huojuilleet
he eivät olisi huojuilleet
passiivi: ei olisi huojuiltu
Imperatiivi
Preesens
sinä huojuile
hän huojuilkoon
me huojuilkaamme
te huojuilkaa
he huojuilkoot
passiivi: huojuiltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä huojuile
hän älköön huojuilko
me älkäämme huojuilko
te älkää huojuilko
he älkööt huojuilko
passiivi: älköön huojuiltako
Perfekti
hän olkoon huojuillut
he olkoot huojuilleet
passiivi: olkoon huojuiltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko huojuillut
he älkööt olko huojuilleet
passiivi: älköön olko huojuiltu
Potentiaali
Preesens
minä huojuillen
sinä huojuillet
hän huojuillee
me huojuillemme
te huojuillette
he huojuillevat
passiivi: huojuiltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en huojuille
sinä et huojuille
hän ei huojuille
me emme huojuille
te ette huojuille
he eivät huojuille
passiivi: ei huojuiltane
Perfekti
minä lienen huojuillut
sinä lienet huojuillut
hän lienee huojuillut
me lienemme huojuilleet
te lienette huojuilleet
he lienevät huojuilleet
passiivi: lienee huojuiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene huojuillut
sinä et liene huojuillut
hän ei liene huojuillut
me emme liene huojuilleet
te ette liene huojuilleet
he eivät liene huojuilleet
passiivi: ei liene huojuiltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
huojuilla
Aktiivin partisiippi (preesens)
huojuileva
Passiivin partisiippi (preesens)
huojuiltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
huojuillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
huojuiltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.