to become ecstatic, be enraptured
Preesens (minä)hurmioidun
Imperfekti (minä)hurmioiduin
Verbin hurmioitua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä hurmioidun
sinä hurmioidut
hän hurmioituu
me hurmioidumme
te hurmioidutte
he hurmioituvat
passiivi: hurmioidutaan
Preesens (kielteinen)
minä en hurmioidu
sinä et hurmioidu
hän ei hurmioidu
me emme hurmioidu
te ette hurmioidu
he eivät hurmioidu
passiivi: ei hurmioiduta
Imperfekti
minä hurmioiduin
sinä hurmioiduit
hän hurmioitui
me hurmioiduimme
te hurmioiduitte
he hurmioituivat
passiivi: hurmioiduttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en hurmioitunut
sinä et hurmioitunut
hän ei hurmioitunut
me emme hurmioituneet
te ette hurmioituneet
he eivät hurmioituneet
passiivi: ei hurmioiduttu
Perfekti
minä olen hurmioitunut
sinä olet hurmioitunut
hän on hurmioitunut
me olemme hurmioituneet
te olette hurmioituneet
he ovat hurmioituneet
passiivi: on hurmioiduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole hurmioitunut
sinä et ole hurmioitunut
hän ei ole hurmioitunut
me emme ole hurmioituneet
te ette ole hurmioituneet
he eivät ole hurmioituneet
passiivi: ei ole hurmioiduttu
Pluskvamperfekti
minä olin hurmioitunut
sinä olit hurmioitunut
hän oli hurmioitunut
me olimme hurmioituneet
te olitte hurmioituneet
he olivat hurmioituneet
passiivi: oli hurmioiduttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut hurmioitunut
sinä et ollut hurmioitunut
hän ei ollut hurmioitunut
me emme olleet hurmioituneet
te ette olleet hurmioituneet
he eivät olleet hurmioituneet
passiivi: ei ollut hurmioiduttu
Konditionaali
Preesens
minä hurmioituisin
sinä hurmioituisit
hän hurmioituisi
me hurmioituisimme
te hurmioituisitte
he hurmioituisivat
passiivi: hurmioiduttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en hurmioituisi
sinä et hurmioituisi
hän ei hurmioituisi
me emme hurmioituisi
te ette hurmioituisi
he eivät hurmioituisi
passiivi: ei hurmioiduttaisi
Perfekti
minä olisin hurmioitunut
sinä olisit hurmioitunut
hän olisi hurmioitunut
me olisimme hurmioituneet
te olisitte hurmioituneet
he olisivat hurmioituneet
passiivi: olisi hurmioiduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi hurmioitunut
sinä et olisi hurmioitunut
hän ei olisi hurmioitunut
me emme olisi hurmioituneet
te ette olisi hurmioituneet
he eivät olisi hurmioituneet
passiivi: ei olisi hurmioiduttu
Imperatiivi
Preesens
sinä hurmioidu
hän hurmioitukoon
me hurmioitukaamme
te hurmioitukaa
he hurmioitukoot
passiivi: hurmioiduttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä hurmioidu
hän älköön hurmioituko
me älkäämme hurmioituko
te älkää hurmioituko
he älkööt hurmioituko
passiivi: älköön hurmioiduttako
Perfekti
hän olkoon hurmioitunut
he olkoot hurmioituneet
passiivi: olkoon hurmioiduttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko hurmioitunut
he älkööt olko hurmioituneet
passiivi: älköön olko hurmioiduttu
Potentiaali
Preesens
minä hurmioitunen
sinä hurmioitunet
hän hurmioitunee
me hurmioitunemme
te hurmioitunette
he hurmioitunevat
passiivi: hurmioiduttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en hurmioitune
sinä et hurmioitune
hän ei hurmioitune
me emme hurmioitune
te ette hurmioitune
he eivät hurmioitune
passiivi: ei hurmioiduttane
Perfekti
minä lienen hurmioitunut
sinä lienet hurmioitunut
hän lienee hurmioitunut
me lienemme hurmioituneet
te lienette hurmioituneet
he lienevät hurmioituneet
passiivi: lienee hurmioiduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene hurmioitunut
sinä et liene hurmioitunut
hän ei liene hurmioitunut
me emme liene hurmioituneet
te ette liene hurmioituneet
he eivät liene hurmioituneet
passiivi: ei liene hurmioiduttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
hurmioitua
Aktiivin partisiippi (preesens)
hurmioituva
Passiivin partisiippi (preesens)
hurmioiduttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
hurmioitunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
hurmioiduttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.