to have fun
Preesens (minä)hurvittelen
Imperfekti (minä)hurvittelin
Verbin hurvitella koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä hurvittelen
sinä hurvittelet
hän hurvittelee
me hurvittelemme
te hurvittelette
he hurvittelevat
passiivi: hurvitellaan
Preesens (kielteinen)
minä en hurvittele
sinä et hurvittele
hän ei hurvittele
me emme hurvittele
te ette hurvittele
he eivät hurvittele
passiivi: ei hurvitella
Imperfekti
minä hurvittelin
sinä hurvittelit
hän hurvitteli
me hurvittelimme
te hurvittelitte
he hurvittelivat
passiivi: hurviteltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en hurvitellut
sinä et hurvitellut
hän ei hurvitellut
me emme hurvitelleet
te ette hurvitelleet
he eivät hurvitelleet
passiivi: ei hurviteltu
Perfekti
minä olen hurvitellut
sinä olet hurvitellut
hän on hurvitellut
me olemme hurvitelleet
te olette hurvitelleet
he ovat hurvitelleet
passiivi: on hurviteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole hurvitellut
sinä et ole hurvitellut
hän ei ole hurvitellut
me emme ole hurvitelleet
te ette ole hurvitelleet
he eivät ole hurvitelleet
passiivi: ei ole hurviteltu
Pluskvamperfekti
minä olin hurvitellut
sinä olit hurvitellut
hän oli hurvitellut
me olimme hurvitelleet
te olitte hurvitelleet
he olivat hurvitelleet
passiivi: oli hurviteltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut hurvitellut
sinä et ollut hurvitellut
hän ei ollut hurvitellut
me emme olleet hurvitelleet
te ette olleet hurvitelleet
he eivät olleet hurvitelleet
passiivi: ei ollut hurviteltu
Konditionaali
Preesens
minä hurvittelisin
sinä hurvittelisit
hän hurvittelisi
me hurvittelisimme
te hurvittelisitte
he hurvittelisivat
passiivi: hurviteltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en hurvittelisi
sinä et hurvittelisi
hän ei hurvittelisi
me emme hurvittelisi
te ette hurvittelisi
he eivät hurvittelisi
passiivi: ei hurviteltaisi
Perfekti
minä olisin hurvitellut
sinä olisit hurvitellut
hän olisi hurvitellut
me olisimme hurvitelleet
te olisitte hurvitelleet
he olisivat hurvitelleet
passiivi: olisi hurviteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi hurvitellut
sinä et olisi hurvitellut
hän ei olisi hurvitellut
me emme olisi hurvitelleet
te ette olisi hurvitelleet
he eivät olisi hurvitelleet
passiivi: ei olisi hurviteltu
Imperatiivi
Preesens
sinä hurvittele
hän hurvitelkoon
me hurvitelkaamme
te hurvitelkaa
he hurvitelkoot
passiivi: hurviteltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä hurvittele
hän älköön hurvitelko
me älkäämme hurvitelko
te älkää hurvitelko
he älkööt hurvitelko
passiivi: älköön hurviteltako
Perfekti
hän olkoon hurvitellut
he olkoot hurvitelleet
passiivi: olkoon hurviteltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko hurvitellut
he älkööt olko hurvitelleet
passiivi: älköön olko hurviteltu
Potentiaali
Preesens
minä hurvitellen
sinä hurvitellet
hän hurvitellee
me hurvitellemme
te hurvitellette
he hurvitellevat
passiivi: hurviteltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en hurvitelle
sinä et hurvitelle
hän ei hurvitelle
me emme hurvitelle
te ette hurvitelle
he eivät hurvitelle
passiivi: ei hurviteltane
Perfekti
minä lienen hurvitellut
sinä lienet hurvitellut
hän lienee hurvitellut
me lienemme hurvitelleet
te lienette hurvitelleet
he lienevät hurvitelleet
passiivi: lienee hurviteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene hurvitellut
sinä et liene hurvitellut
hän ei liene hurvitellut
me emme liene hurvitelleet
te ette liene hurvitelleet
he eivät liene hurvitelleet
passiivi: ei liene hurviteltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
hurvitella
Aktiivin partisiippi (preesens)
hurvitteleva
Passiivin partisiippi (preesens)
hurviteltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
hurvitellut
Passiivin partisiippi (perfekti)
hurviteltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.