Verbin ilkkua taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

ilkkua
to jeer, scoff
Kotus 52*A/sanoa
kk–k gradation
Preesens (minä)ilkun
Imperfekti (minä)ilkuin
Verbin ilkkua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä ilkun
sinä ilkut
hän ilkkuu
me ilkumme
te ilkutte
he ilkkuvat
passiivi: ilkutaan

Preesens (kielteinen)

minä en ilku
sinä et ilku
hän ei ilku
me emme ilku
te ette ilku
he eivät ilku
passiivi: ei ilkuta

Imperfekti

minä ilkuin
sinä ilkuit
hän ilkkui
me ilkuimme
te ilkuitte
he ilkkuivat
passiivi: ilkuttiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en ilkkunut
sinä et ilkkunut
hän ei ilkkunut
me emme ilkkuneet
te ette ilkkuneet
he eivät ilkkuneet
passiivi: ei ilkuttu

Perfekti

minä olen ilkkunut
sinä olet ilkkunut
hän on ilkkunut
me olemme ilkkuneet
te olette ilkkuneet
he ovat ilkkuneet
passiivi: on ilkuttu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole ilkkunut
sinä et ole ilkkunut
hän ei ole ilkkunut
me emme ole ilkkuneet
te ette ole ilkkuneet
he eivät ole ilkkuneet
passiivi: ei ole ilkuttu

Pluskvamperfekti

minä olin ilkkunut
sinä olit ilkkunut
hän oli ilkkunut
me olimme ilkkuneet
te olitte ilkkuneet
he olivat ilkkuneet
passiivi: oli ilkuttu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut ilkkunut
sinä et ollut ilkkunut
hän ei ollut ilkkunut
me emme olleet ilkkuneet
te ette olleet ilkkuneet
he eivät olleet ilkkuneet
passiivi: ei ollut ilkuttu

Konditionaali

Preesens

minä ilkkuisin
sinä ilkkuisit
hän ilkkuisi
me ilkkuisimme
te ilkkuisitte
he ilkkuisivat
passiivi: ilkuttaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en ilkkuisi
sinä et ilkkuisi
hän ei ilkkuisi
me emme ilkkuisi
te ette ilkkuisi
he eivät ilkkuisi
passiivi: ei ilkuttaisi

Perfekti

minä olisin ilkkunut
sinä olisit ilkkunut
hän olisi ilkkunut
me olisimme ilkkuneet
te olisitte ilkkuneet
he olisivat ilkkuneet
passiivi: olisi ilkuttu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi ilkkunut
sinä et olisi ilkkunut
hän ei olisi ilkkunut
me emme olisi ilkkuneet
te ette olisi ilkkuneet
he eivät olisi ilkkuneet
passiivi: ei olisi ilkuttu

Imperatiivi

Preesens

sinä ilku
hän ilkkukoon
me ilkkukaamme
te ilkkukaa
he ilkkukoot
passiivi: ilkuttakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä ilku
hän älköön ilkkuko
me älkäämme ilkkuko
te älkää ilkkuko
he älkööt ilkkuko
passiivi: älköön ilkuttako

Perfekti

hän olkoon ilkkunut
he olkoot ilkkuneet
passiivi: olkoon ilkuttu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko ilkkunut
he älkööt olko ilkkuneet
passiivi: älköön olko ilkuttu

Potentiaali

Preesens

minä ilkkunen
sinä ilkkunet
hän ilkkunee
me ilkkunemme
te ilkkunette
he ilkkunevat
passiivi: ilkuttaneen

Preesens (kielteinen)

minä en ilkkune
sinä et ilkkune
hän ei ilkkune
me emme ilkkune
te ette ilkkune
he eivät ilkkune
passiivi: ei ilkuttane

Perfekti

minä lienen ilkkunut
sinä lienet ilkkunut
hän lienee ilkkunut
me lienemme ilkkuneet
te lienette ilkkuneet
he lienevät ilkkuneet
passiivi: lienee ilkuttu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene ilkkunut
sinä et liene ilkkunut
hän ei liene ilkkunut
me emme liene ilkkuneet
te ette liene ilkkuneet
he eivät liene ilkkuneet
passiivi: ei liene ilkuttu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

ilkkua

Aktiivin partisiippi (preesens)

ilkkuva

Passiivin partisiippi (preesens)

ilkuttava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

ilkkunut

Passiivin partisiippi (perfekti)

ilkuttu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.